Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta eivät olleet ensimmäisiä, jotka aiesopimusten jälkeen jättäytyivät ulkopuolelle yhteistyöstä Oulun Energian kanssa. Loppuvuodesta 2003 myös Jokilaaksojen Jäte Oy sanoi oululaisille kiitos ei.
Poisjäännit tietävät sitä, että Oulun jätteenpolttolaitoksesta tulee aiottua pienempi. Oulun Energian toimitusjohtajan Tapani Kurkelan mukaan laitos oli mitoitettu 165 tuhannelle jätetonnille vuodessa. Ellei uusia yhteistyökumppaneita löydy, jäädään 120 tuhanteen tonniin vuodessa.
Pienempi jätemäärä tarkoittaa pienempää laitosta, ja rahaa tullaan käyttämään kaavailua 90 miljoonaa euroa vähemmän.
"Energian hyötykäyttöön perustuva jätteenkäsittelylaitos on aikamoinen kemian tehdas, jossa ei todellakaan saa päästöjä olla. Se on sen takia niin kallis, että sitä ei kannata ylimitoittaa", Kurkela totesi maanantaina.
Kurkelan mukaan Oulun jätteenpolttolaitoshanke on nyt palannut takaisin lähtöruutuun. Oulun Jätehuollon lisäksi mukana ovat Raahen seutukunnan Jäte-Vitonen Oy ja Kemi-Tornion alueen Perämeren Jätehuolto Oy, kuten alkujaan kaavailtiin.
Rovaniemeläisten aikeita ratkaista jätehuoltonsa uudella kaatopaikalla Kurkela kummeksuu. Hänen mukaansa kaatopaikkojen ei Oulussa uskota olevan tulevaisuuden vaihtoehto.
"Jos laitos mitoitetaan sille jätemäärälle, mitä tältä alueelta tulee, se ei voi tulevaisuudessakaan ottaa vastaan jätettä Rovaniemeltä tai muualta."
Hankkeen kannattavuuteen Kurkela uskoo edelleen. Varsinkin, jos sijoituspaikaksi tulee Kemiran teollisuusalue. Miettimään sen sijaan joudutaan, jos laitos pitää sijoittaa Ruskoon.
Kurkela arvioi, että laitoksen koosta saadaan aikaiseksi päätös tämän kevään aikana. Kiinnostusta on kuulunut myös Pudasjärven ja Taivalkosken suunnasta. Lisäksi hän tuntuu epäilevän, ettei Rovaniemen tai Jokilaaksojenkaan viimeistä sanaa asiasta ole välttämättä kuultu.
"Kyllä minä luulisin, että tässä vielä monta käännettä tulee, ennen kuin laitos on rakennettu. Rovaniemen ja ehkä Jokilaaksojen Jätteenkin on vielä mietittävä, mikä on oikea ratkaisu."