Barentsinmerellä kalastetaan edelleen saalismääriä, jotka ylittävät sekä eri maiden välillä sovitut että aluskohtaiset kiintiöt. Käytössä on myös kiellettyjä kalastusvälineitä.
"Merellä tapahtuva rikollisuus on karkeampaa ja organisoidumpaa kuin ennen", kuvaili Rannikkovartioston Pohjois-Norjan edustaja äskettäin yleisradioyhtiö NRK:n uutisissa.
Norjan Rannikkovartiosto pidätti viime vuonna Barentsinmerellä 70 kalastusalusta epäiltynä laittomasta pyynnistä. Alukset olivat tulleet sekä Norjasta että muista maista. Pidätyksissä tehtiin jälleen ennätys: niitä oli 9 enemmän kuin 2005.
Korkeammat luvut johtuvat osin myös valvonnan tehostumisesta. Norjan valvomaa aluetta partioi koko ajan 15 alusta. Troolisaaliiden nopea siirtäminen avomerellä kulkeviin suuriin pakastelaivoihin aiheuttaa kuitenkin jatkuvasti ongelmia sekä valvonnalle että saaliin tilastoinnille.
Norjan kalastajille viime vuosi oli yksi parhaista. Turskasta, seistä ja koljasta on maksettu hyvin. Kalastajien myyntiorganisaation Norges Råfisklagin myynti oli 5,8 miljardia kruunua, liikevaihto kasvoi 650 miljoonaa. Katkaravunpyynti sujuu tosin heikosti ja tulevaisuutta varjostavat pelko Barentsinmeren kalavarojen ehtymisestä.
Norjan Korkein oikeus hylkäsi syksyllä espanjalaisen varustamon kanteen, jonka mukaan Norjalla ei ollut oikeutta estää kahden sen troolarin kalastusta Huippuvuorilla.
Varustamon troolarit olivat 2004 ylittäneet kiintiönsä ja väärentäneet päivittäisiä pyyntitilastoja. Espanjalainen varustamo tuomittiin sakkoihin ja yli 1,4 miljoonan kruunun korvauksiin.
Varustamon nostama kanne koski itse asiassa Norjan suvereniteettia Huippuvuorten merialueella. Sen mukaan Norjalla ei ollut oikeutta perustaa kalansuojeluvyöhykettä Huippuvuorten ympärille vuonna 1977. Korkeimman oikeuden päätös vahvistaa nyt Norjan asemaa alueella.
Norja pyrkii muuttamaan Huippuvuorten kalansuojeluvyöhykkeen omaksi talousvyöhykkeekseen, jota se voisi hyödyntää yksin.