Laiton maa­han­tu­lo kas­vus­sa

Laittomasti maahan tuotujen henkilöiden määrä on kasvussa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa poliisi tilastoi 434 laittomasti maahan järjestettyä henkilöä, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 250 henkilöä. Laittomasti maassa olleita tavattiin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 798 henkilöä.

Laittomasti maahan tuotujen henkilöiden määrä on kasvussa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa poliisi tilastoi 434 laittomasti maahan järjestettyä henkilöä, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 250 henkilöä. Laittomasti maassa olleita tavattiin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 798 henkilöä.

Eniten laittomasti maahan järjestettyjä henkilöitä tuli entisen Jugoslavian alueelta (95), Irakista (66), Turkista (48), Bulgariasta (44) ja Somaliasta (20).

Ulkomaalaisrikkomusten eli luvattoman oleskelun tai luvattoman työnteon osalta tilanne on pysynyt ennallaan, ja tilastollisen sattuman vuoksi lukema on molempina vuosina täsmälleen sama 1 166. Eniten ulkomaalaisrikkomuksia tavataan Venäjän suuntaan poistuvien viisumivelvollisten ulkomaalaisten, lähinnä venäläisten, viisumiajan ylityksinä. Ylitykset ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia, 1-3 vuorokautta.

Kun on kyse pitkäaikaisista, useiden kuukausien tai yli vuoden pituisista viisumiajan ylityksistä, kyseinen henkilö on usein oleskellut muualla kuin Suomessa, yleensä Ruotsissa tai Norjassa. Luvaton oleskelu tulee pääsääntöisesti ilmi henkilön poistuessa Schengen-alueelta Venäjälle Suomen itärajan rajanylityspaikkojen kautta.

Laittoman maahantulon järjestämisestä on kirjattu rikosilmoituksia hieman edellisvuotista vähemmän, 21 ilmoitusta. Vuonna 2002 vastaava luku oli 25. Osassa tapauksista on todettu kytkentöjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Luvattomien rajanylitysten ja passiväärennösten määrät ovat hieman kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Ilmi tulleiden työluparikosten määrä on hieman laskenut. Työantaja syyllistyy työluparikokseen ottaessaan palvelukseensa työntekijän, jolla ei ole työlupaa, ja tapausten määrä vaihtelee mm. sen mukaan, miten tehokkaasti viranomaiset pystyvät asiaa valvomaan.

Turvapaikanhakijoiden lukumäärät ovat hieman laskeneet edellisestä vuodesta. Alkuvuonna turvapaikanhakijoita oli Suomessa noin 1 400, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli runsaat 1 500. Epävirallinen siirtolaisuus tulee Suomessa ilmi lähes aukottomasti turvapaikkahakemusten kautta. Turvapaikanhakijoiden määrästä ja heidän lähtöalueistaan saa suhteellisen kattavan yleiskuvan laittomasta maahantulosta, vaikka kaikki turvapaikanhakijat eivät maahan laittomasti saavukaan. Eniten turvapaikanhakijoita tuli alkuvuonna enimmäkseen samoista maista kuin laittomasti maahan järjestettyjä henkilöitäkin, eli Bulgariasta (270), entisen Jugoslavian alueelta (243), Venäjältä (142), Irakista (98) ja Turkista (85).

Elokuussa on esiin noussut uusi ilmiö Dubaissa, missä on pysäytetty useiden kymmenien somalialaisten matka Suomeen ja muihin Pohjoismaihin heidän yritettyään käyttää vääriä matkustusasiakirjoja. Suoranaisesti Suomeen kohdistuneita tapauksia on ollut kymmenkunta, ja niissä on ollut mukana noin parikymmentä henkilöä. Koko vuonna vastaavia Suomeen suuntautuneita tapauksia on ollut noin 20.

Varsinaisia passiväärennöksiä ei ole tavattu. Kyseessä on niin sanottujen "look-a-like" -passien käyttö, eli henkilö on käyttänyt toisen, ulkonäöltään samannäköisen henkilön aitoa passia. Monissa tapauksissa on pysäytetty myös epäilty laittoman maahantulon järjestäjä, joka on ollut avustamassa laittomia siirtolaisia.

Keskusrikospoliisi tutkii näitä tapauksia yhdessä ulkomaisten viranomaisten kanssa. Saatujen tietojen mukaan mm. Suomessa asuville somalialaisille ja jo Suomen kansalaisuuden saaneille somalialaista alkuperää oleville myönnettyjä matkustusasiakirjoja on runsaasti tarjolla Somaliassa käytettäväksi laittomaan maahantuloon.

Ilmoita asiavirheestä