Ruotsi ja Tanska ovat täysin eri linjoilla laittoman maahanmuuton torjumisen keinoista. Tämä tuli selkeästi esille tiistaina Pohjoismaisten pääministereiden tapaamisessa Helsingissä.
Suomen, Ruotsin ja Tanskan pääministerit pohjustivat juhannusviikonloppuna Sevillassa pidettävää EU:n huippukokousta. Laiton siirtolaisuus on nousemassa kokouksen pääteemaksi.
Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen ilmoitti maansa kannattavansa voimakkaasti puheenjohtajamaan Espanjan muotoilemaa mallia, jossa EU kytkisi kehitysapunsa ehdoksi sen, että saajamaa sitoutuu ottamaan takaisin laittomasti EU:n alueelle saapuneet kansalaisensa.
Rasmussen kertoi tiedotustilaisuudessa, että Britannian pääministeri Tony Blair on samoilla linjoilla.
Persson pitää ehtoa toimimattomana
Rasmussen vaatii Sevillasta päätöksiä myös EU:n ulkorajavalvonnan tehostamiseen. Hän arveli rajavalvonnan merkityksen kasvavan unionin laajentumisen seurauksena.
Ruotsi on voimakkaasti arvostellut Tanskan uutta ulkomaalaispolitiikkaa, joka on tiukentunut sen jälkeen, kun oikeistohallitus nousi siellä viime syksynä valtaan.
Ruotsin pääministeri Göran Persson korosti, että kehitysavun asettaminen ehdoksi ei tule toimimaan.
Hänen mielestään toimenpide kuulostaa voimakkaammalta toimelta kuin mitä se todellisuudessa on.
Göran Persson muistutti, että nykyisten EU:n sääntöjen mukaan kehitysapua ei pitäisi antaa muille kuin demokraattisille maille.
”Maa, joka kieltäytyy ottamasta omia kansalaisiaan takaisin, ei voi olla demokratia”, hän painotti.
Persson palautti mieliin vuoden 1999 Tampereen huippukokouksen päätöksen, jonka mukaan EU-maille on luotava yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka. Hänen mukaansa EU-maiden poikkeavat käytännöt johtavat vaikeuksiin.
Maatalousuudistuksesta myös eripuraa
Tapaamisen isäntä, pääministeri Paavo Lipponen (sd.) taiteili vieraidensa välissä. Hän kertoi, ettei Suomen hallitus ole ottanut vielä lopullista kantaa siihen, pitäisikö kehitysapua sitoa maahanmuuttopolitiikkaan.
Lipponen väläytti mahdollisuutta, että yhteistyöhalutonta maata vastaan voitaisiin käyttää taloudellisia tai poliittisia toimia.
Hän myönsi, että kysymys on erittäin monimutkainen.
EU-ministerivaliokunta käsittelee perjantaina Suomen tavoitteita Sevillan huippukokoukseen.
Hallituksessa on erilaisia näkemyksiä laittoman maahanmuuton torjumisessa. RKP, vasemmistoliitto ja osa demareista olisivat valmiita hyväksymään Ruotsin linjauksen.
Kokoomuksessa on kannatusta mallille, jossa kehitysapu sidotaan maan valmiuteen ottaa takaisin kansalaiset, jotka ovat laittomasti pyrkineet EU:n alueelle.
Suomen hallituksen ei uskota ottavan asiassa tiukan ehdotonta kantaa.
Suomella ja Tanskalla on taas yhtenäinen linja siinä, ettei EU:n maatalouden uudistamista ja laajentumista saa sitoa yhteen. Ruotsi haluaisi perusteellisen maatalouspolitiikan uudistamisen ennen laajentumista.
Ruotsi, Saksa, Hollanti ja Britannia eivät haluaisi antaa uusille jäsenmaille suoria tulotukia ja poistaisivat ne myöhemmin myös nykyisiltä jäsenmailta.
EU-komissio on ehdottanut, että uudet jäsenmaat saisivat neljänneksen maataloustuista. Siirtymäaika täysiin tukiin olisi kymmenen vuotta.
Hakijamaat vaativat täysiä tukia jäsenyyden alusta lähtein.
Pääministeri Lipponen painotti, ettei Suomen maatalous selviytyisi ilman suoria maataloustukia.
Tavoitteena on ollut, että uusista jäsenmaista päästäisiin sopuun joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävässä huippukokouksessa.
Fogh Rasmmusen oli maatalouskiistasta huolimatta luottavainen, että kymmenen uutta jäsenmaata voidaan hyväksyä unioniin tämän vuoden loppuun mennessä.
Hänen mukaansa maatalousuudistuksesta on keskusteltava samassa yhteydessä kuin vuonna 2007 alkavasta uudesta rahoituskaudesta.