Laaja laiton maahanmuutto voi aiheuttaa raskaita vaikeuksia vastaanottavalle maalle. Pulmaa ei pystytä kitkemään kokonaan pois, mutta EU:lla on monia mahdollisuuksia sen suitsimiseen.
Myös Suomessa on kertynyt keväältä paljon kokemuksia yrityksistä muuttaa laittomasti maahan. Maahan on pyrkinyt erityisen paljon Romanian romaneja. Niinpä EU:n huippukokouksessa Espanjan Sevillassa juhannusviikolla keskeiseksi kysymykseksi nouseva laittoman maahanmuuton rajoitus ei jätä suomalaisiakaan kylmäksi.
Pohjoisten EU-maiden pääministerit pohtivat aihetta tällä viikolla Helsingissä valmistautuessaan pääministeri Paavo Lipposen isännyydessä huippukokoukseen. Kokoontumisessa näkyi ja kuului perheriita, jonka Ruotsi ja Tanska ovat saaneet aikaan pohjoismaisen yhteisön sisällä.
Tanskan uusi porvarihallitus ajaa maan aiempaan linjaan verrattuna monin tavoin tiukempaa ulkomaalaispolitiikkaa. Heinäkuussa voimaan astuva ulkomaalaislaki edellyttää seitsemän vuoden asumista Tanskassa ennen kuin pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää. Perheiden kokoamiseen tulee kovia ehtoja. Ruotsalaispoliitikot, muun muassa ministeri Mona Sahlin, moittivat Tanskan linjaa epähumaaniksi. Sahlin sanoo jopa pelkäävänsä, ettei Tanskalla ole EU:n seuraavana puheenjohtajamaana tiukentuneen politiikkansa vuoksi kunnon edellytyksiä johtaa EU:n ulkomaalaispolitiikan linjauksia.
Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen kertoi Helsingissä hallituksensa pitävän hyvänä puheenjohtajamaa Espanjan muotoilemaa ja Britannian kannattamaa mallia. Sen mukaan kehitysapua saavan maan olisi sitouduttava ottamaan takaisin EU:n alueelle laittomasti saapuneet kansalaisensa. Pakote olisi sitä tehokkaampi, mitä suurimittaisemmasta kehitysavun saajasta on kyse. Vaarana kuitenkin on, että palautettavat joutuisivat tuollaisen järjestelmän vallitessa kohtuuttomasti rangaistuksi maansa maineen mustaamisesta.
Ruotsin pääministeri Göran Persson vastustaa Tanskan suosimaa mallia jyrkästi. Ruotsin hallituksen mukaan kehitysapupolitiikassa vaaditaan jo nyt kohdemaalta demokratian pelisääntöjen noudattamista. Perssonin mukaan laittomiin tulijoihin ei voi tuijottaa silloin, kun jossakin on avustamista vaativaa hätää.
Myös Ruotsi joutunee myöntämään, että EU:n ulkorajojen valvontaa on pakko tehostaa. Se on Suomenkin etu. Laittomien muuttajien palautuksissa pääministeri Lipponen turvautuisi mieluummin diplomatiaan kuin pakotteisiin, kuten hän linjasi tiedotustilaisuudessaan perjantaina.
Laitonta maahanmuuttoa ja rajaturvallisuutta käsiteltiin myös EU-maiden sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa torstaina. Sisäministeri Ville Itälän mukaan Suomen kannalta olisi tärkeää saattaa loppuun takaisinottoneuvottelut Venäjän kanssa. Asia on juuri niin. Suomeen laittomasti päätyvät tulijat käyttävät usein Venäjää kauttakulkumaana.
Laittoman maahanmuuton takana on usein kovaa, keinoja kaihtamatonta liiketoimintaa. Muuttohaluisia ihmisiä kohtaan on kohtuutonta, että pelkkää taloudellista hyötyä tavoittelevat keinottelijat vievät heiltä kaiken liikenevän omaisuuden ja järjestävät sen vastineeksi usein hengenvaarallisia kuljetuksia EU-maihin. Tiukennuksilla on tähdättävä ennen kaikkea rikollista ihmissalakuljetusta vastaan.
EU:ssa tarvitaan ja tullaan vastaisuudessakin tarvitsemaan myös maahanmuuttajia. Pakolaisiltakaan ei saa sulkea ovia. Väestöltään vanheneva Eurooppa tarvitsee työikäisiä tulijoita. Muuton on vain sujuttava järjestäytyneesti ja hallitusti.