Kunnissa, seurakunnissa ja valtion laitoksissa laaditaan parhaillaan satoja suunnitelmia ja järjestelmiä ympäristönsuojelun työkaluiksi. Jokainen sovittaa organisaationsa toimintaa parhaansa mukaan kestävän kehityksen määreiden alle. Yleensä suunnitelmat eivät jää kansioon, vaan niiden mukaan myös toimitaan.
Kirkolla on ollut oma ympäristöjärjestelmänsä jo kuuden vuoden ajan. Varsin tiukat ympäristödiplomin ehdot täyttää jo sata seurakuntaa ja lisää tulee mukaan koko ajan. Kirkkohallituksen yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen sanoo, että asiassa on kannustimena myönteinen kateus.
"Dipolomia varten on käytävä läpi kaikki haudoista puiden latvoihin. Ympäristönsuojelu sopii erinomaisesti kristinuskon periaatteisiin. Keväällä kirkolle valmistuu myös kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävä ilmasto-ohjelma", Sipiläinen kertoo.
Isoja eroja
toiminnassa
Oulun seurakuntayhtymässä ympäristöjärjestelmää varten on jo auditoitu hautausmaat. Diplomi on tarkoitus saada ensi vuonna. Toimistoinsinööri Timo Haverinen myöntää, että asia on tärkeä imagon kannalta, mutta ympäristöseikkojen huomioon ottaminen tuo myös säästöjä. "Kun asiat käydään seikkaperäisesti läpi, löytyy monenlaista parannettavaa. Rahallisesti merkittävää on esimerkiksi rakennusten energiatalouden parantaminen."
Suomen Kuntaliiton ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo kertoo, että paikallisia ympäristösuojelumääräyksiä on jo ainakin sadassa kunnassa. Erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia on satoja monenlaisilla nimikkeillä.
Mainelause kestävän kehityksen kunta on kuntien nettisivuilla suosittu fraasi. Lukujen ja tekojen valossa ympäristönsuojelu ei kuitenkaan ole kunnissakaan jäänyt kuolleiksi kirjaimiksi. Villit kaatopaikat ovat vähentyneet eikä jätevesiäkään enää valutella järviin yhtä huolettomasti kuin menneinä vuosikymmeninä.
"Ainakin ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävien määrä räjähtänyt. Jo vuosina 1986-1997 se kaksitoistakertaistui. Väkeä ei ole saatu töihin samassa suhteessa, joten valvontaa ei voida kunnissa hoitaa parhalla mahdollisella tavalla. Erot kuntien välillä ovat suuret; hyviä ja huonoja esimerkkejä löytyy kaiken kokoisista kunnista", Valpasvuo tietää.
Hankintoja ympäristöperustein
Oma ympäristöjärjestelmä on tekeillä myös eduskunnalla. Ministeriöiden ja muiden valtion laitosten edistyksellisyys ympäristöaisoissa vaihtelee kovin. Vanhempi tarkastaja Pirke Suoheimo Suomen Ympäristökeskuksesta kertoo, ettei koottua tietoa julkishallinnon ympäristöjärjestelmistä ole.
"Minulla on sellainen kuva, ettei julkinen hallinto ole ollut aivan ensimmäisenä näillä asioilla. Nyt ympäristöseikat kuitenkin ovat yhä enemmän esillä. Niihin kiinnitetään virastoissa ja laitoksissa huomiota esimerkiksi hankinnoista ja energiakysymyksistä päätettäessä."
Suomen Luonnonsuojeluliitossa julkishallinnon ympäristöjärjestelmien yleistymistä seurataan hyvillä mielin. Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veiston mukaan asenteet paranevat hiljalleen, ja tavoitteiden kirjaaminen tukee sitä.
"On hyvä, että julkisissa hankinnoissakin voidaan ottaa huomioon myös ympäristöperusteet. Tärkeää olisi, että kaikki ympäristönsuojelun tietopankit saataisiin vielä maksuttomiksi", Veisto toivoo.