Entinen oululainen, nykyisin Uudellamaalla työskentelevä nuori yllättyi Oulun-visiitillään. Lähikaupan kassalla hymyili opiskelukaveri takavuosilta.
Tohtorikoulutuksen hiljan aloittanut tuttava kertoi, ettei hänelle löydy Oulusta koulutusta vastaava työtä, ei sitten millään. Onneksi kassatyöllä pystyi hankkimaan särvintä pöytään.
Siinä nämä kaksi hiukan turhautunutta opiskelukaveria vaihtoivat kuulumisiaan hämmästellen, mihin on tultu.
Yhteiskunnan tuella korkeasti koulutetut nuoret tunsivat tilannetta kohtaan sekä kiitollisuutta että katkeruutta.
Oulun yliopiston kasvatit olivat opintoja aloittaessaan olleet hyvin toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Hyvä koulutus takaisi työpaikan, ja vieläpä kotiseudulta, mutta toisin kävi.
Näillä kahdella moni asia on kuitenkin hyvin, vaikka kaikki ei ole mennytkään niin kuin he suunnittelivat.
Heillä on turvanaan koulutus ja tiukka ote työnsyrjään. Usko tulevaisuuteen on säilynyt.
Huonoiten asiat ovat yhteiskunnan rattailta pudonneilla, kouluttamattomilla nuorilla. He katselevat elämää kuin ulkopuoliset.
Nuorisotyöttömyys on pesiytynyt tiukasti Ouluun ja koko Pohjois-Pohjanmaalle.
Tuoreimman (elokuun) tilaston mukaan Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaasta työvoimasta 24,3 prosenttia on työttömänä. Koko maassa prosenttiluku on 17,7, mikä sekin on huiman korkea.
Oulun seudulla nuorisotyöttömyys on kivunnut vielä muuta Pohjois-Pohjanmaata korkeammalle: 26,4 prosenttia alle 25-vuotiaasta työvoimasta on työttömänä.
Määrällisesti se tarkoittaa yli 3 000:a nuorta eli Höyhtyän suuralueen asukasmäärän verran toimettomana olevia.
Koko Pohjois-Pohjanmaalla työttömiä nuoria on yli 5 000 eli jo ison pitäjän verran!
Hirveän paljon enemmän pitäisi nuorten eteen tehdä kuin mitä nyt tehdään. Apua ei ole löytynyt nuorisotakuusta eikä lyhyistä kampanjoista työttömyyden hillitsemiseksi.
Valtio on yrittänyt omilla toimillaan edesauttaa työllistymistä ja Oulun kaupunki omillaan.
Kaupungin ensi vuoden budjettiesityksessä todetaan muun muassa seuraavaa: ”Nuorten osalta toimenpiteet suunnataan työttömyyden pitkittämisen estämiseen erilaisten palvelukokonaisuuksien ja aktivointitoimien, esimerkiksi seinättömän pajatoiminnan, nuorten matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden ja nuorten aktivointitoiminnan muodossa.”
Hmm, kuulostaa byrokraattiselta ja hankalalta.
Meitä tilastoissa työllisten nimellä kulkevia löytyy Pohjois-Pohjanmaalta noin 164 000.
Kuvitellaanpa, että me yhdessä päätämme, että nyt nuorisotyöttömyyteen tulee stoppi. Perustamme rahaston nuorisotyöttömyyden kukistamiseksi.
Jokainen työllinen pistäisi rahastoon viisi euroa yhden vuoden jokaisena kuukautena. Kokoon kertyisi huikea 9 840 000 euron potti.
Potilla voisi tukea 1 242 nuoren työllistymistä vuodeksi sillä esimerkinomaisella laskutoimituksella, että yritys saa 30 prosenttia palkkatukea ja nuoren palkka on 2 200 euroa kuukaudessa.
Laittaisitko rahaa pankkiin? Riittäisikö auttamisintoa tähän pitkäaikaiseen ongelmaan?
Tällä hetkellä valtion harkinnanvaraisen palkkatuen piiriin pääsee liian harva ja aivan liian myöhään.