riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Joulushoppailu menee helposti överiksi. Kulkusten tahdissa, luksuksen ja kimalluksen keskellä ostomania tarttuu. Jouluhype menee päähän kuin häkä.
Reilut veronpalautukset ja nousukauden huippu ovat saaneet myös kauppiaat odottamaan tältä joululta ennätyssuurta tulosta. Varoitukset talouskasvun hiipumisesta kaikuvat kuuroille korville joulun alla, vaikka kaikki tietävät, ettei nousu jatku loputtomiin. Odotukset palkkojen noususta vahvistavat uskoa kotitalouksien kasvuun myös ensi vuonna.
Herää kysymys, joko pitäisi vähän alkaa jarrutella, ettei käy niin, että mutka menee suoraksi talouden hiipuessa. Tanskassa joulukaupan kasvu on jo pysähtynyt, mutta Suomessa se nousee tänä vuonna enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa.
Suomalaiset ostavat tavaraa entiseen malliin, vaikka muissa pohjoismaissa trendinä ovat elämyslahjat, yhteiset hetket isovanhempien ja ystävien kanssa konserteissa tai muissa riennoissa.
Valitettavan monet joutuvat myös maksuvaikeuksiin joulun jälkeen. Vain vajaalla puolella suomalaisista on taloussuunnitelma jouluostoksilleen. Suurin osa vaeltelee kaupoissa tietämättä etukäteen mitä ostaisi.
Kova paketti on edelleen kova sana, vaikka moni on keksinyt antaa myös toisenlaisen lahjan. Eläkevakuutuksia, lahjakortteja tai sijoitusosuuksia annetaan sellaisille, joilla jo kaikkea on. Joulu houkuttaa myös hyväntekeväisyyteen. Tavaran sijasta voi lahjoittaa vaikka vuohen.
Kaikkein eniten ostavat lapsiperheet ja naiset. Kovimmat kuluttajat joulun alla ovat kolmi- ja nelikymppiset. He ostavat joululahjoja noin 450 eurolla.
Tuloerojen kasvu näkyy myös joulukaupassa. Suurituloisilla joulu maksaa keskimäärin vajaat tuhat ja pienituloisilla noin 400 euroa.
Tyypillinen "kuluttava" shoppailija on suuressa kaupungissa asuva 26-39-vuotias mies tai nainen, joka käyttää paljon rahaa joululahjoihin ja muuhun jouluun kuluvaan. Hän maksaa ostoksensa veronpalautuksilla, mutta käyttää usein ajateltua enemmän rahaa kalliisiin joululahjoihin. Hänellä on kuitenkin harvoin taloudellisia vaikeuksia joulun jälkeen. Hän viettää joulun perheensä kanssa ja antaa mielellään lahjaksi elämyksiä, mutta välttää rahan ja lahjakorttien antamista.
Vanhetessaan viisastuu. Ikäihmiset joutuvat harvoin maksuvaikeuksiin joulun vuoksi. He suunnittelevat jouluostoksensa etukäteen ja harkitsevat tarkkaan, mitä ostavat.
Tyypillinen "harkitseva" shoppailija on noin 70-vuotias mies tai nainen, joka pitää tarkkaa lukua siitä, mihin rahansa käyttää. Hän noudattaa budjettiaan eikä koskaan joudu maksuvaikeuksiin. Raha ja lahjakortit ovat hänen joululahjojaan. Lisäksi hän lahjoittaa mielellään rahaa hyväntekeväisyyteen.
Lahjojen antaminen tuntuu hyvältä, mutta joskus on vaikea keksiä mieluista. Toivotuin lahja taitaa olla sellainen, jota on vaikea rahalla saada. Yhteinen aika perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa on parasta.
Elämyslahja, jossa luvataan viettää tietty hetki yhdessä vaikka joulun jälkeenkin otetaan yleensä kiitollisena vastaan. Se voi olla isoäidin lupaus leipoa yhdessä lastenlasten kanssa tai vaikka kutsu teatteriin.
Postilaatikosta tulvii lelukuvastoja, joista lapset ruksaavat mieluisimpia. Vain harvat niistä maksavat sataa euroa vähempää. Sukulaisten ja isovanhempien kanssa voi onneksi sopia jo ennakkoon, mikä on hintakatto tai montako lahjaa ostetaan. Pakettien määrä ei välttämättä ole lapselle tärkein asia. Usein riittää, että saa vähän, mutta mieluisia lahjoja.