liisa.laine@kaleva.fi
Mitä Oulu siitä hyötyy, jos Yli-Iistä tulee Ylikiimingin jälkeen sen seuraava uusi kaupunginosa? Tätä pohtii varmasti moni muukin kuin se nuori äiti Yli-Iin Tannilasta, joka kysyi asiaa oululaispäättäjiltä kuntalaistilaisuudessa viime tiistaina.
Vastausta pyöriteltiin jotenkin siihen tapaan, että Oulu vastaa sanoistaan. Kun seudun kunnille kerran on tarjottu mahdollisuutta liittyä yhdeksi ja yhtenäiseksi Ouluksi, siitä pidetään kiinni, vaikka ainakaan toistaiseksi täkyyn ei ole paljon mitään tarttunutkaan. Lähikunnat haluavat pysyä itsenäisinä ja Yli-Iitä lukuunottamatta vain Haukiputaan kanssa asiat ovat edenneet edes hitusen. Liitos kummankaan kanssa ei silti ole lähimainkaan varma.
Vaikka rajumpia ratkaisuja vielä vältellään, tehdään seudulla samaan aikaan jos jonkinlaista selvitystä erilaisista yhteistyömalleista. Ehkä Oulun ja Yli-Iin liitoksenkin suurin merkitys olisi siinä, että se pikku hiljaa tasoittaisi tietä perusteellisempiin remontteihin.
Karttaa katsoessa Oulu näyttäisi Ylikiimingin ja Yli-Iin liitoksen jälkeen istuvalta pikkupedolta, joka on juuri haukkaamaisillaan Haukiputaan ja Kiimingin.
Mielikuva on tietenkin väärä, koska Oululla ei sinänsä ole tarvetta nielaista ketään tai mitään. Se tulee kyllä toimeen omillaan, mutta kuten moneen kertaan on todettu, ympäristön kanssa voi olla vähän niin ja näin.
Yli-Iissä tämä on jo nähty. Vaikka talous tällä hetkellä onkin hallinnassa, ovat oikaisutoimet käyneet kuntalaisten kukkarolle: kuntavero on korkealla ja kiinteistöverot tapissaan. Niitä ei käy enää kiristäminen. Ja kaiken aikaa väki vanhenee, eikä työssäkäyvän väestön osuus näytä pahemmin kasvavan. Palvelujen säällinen järjestäminen käy entistä tukalammaksi.
Nyt tehdään ratkaisuja kauas tulevaisuuteen. Oululaisten suulla yli-iiläisille vakuutettiin, että liitoksessa on kysymys suuremmista asioista kuin esimerkiksi siitä, kuinka paljon milläkin kunnalla on velkaa.
Mutta silti: mitä Oulu oikeasti saisi Yli-Iin liitoksessa? Yli-Iille luvataan tasapuolista kohtelua Oulun kaupunginosana. Aika poikkeuksellinen kaupunginosa se joka tapauksessa olisi: väkeä saman verran kuin Mäntylässä tai Intiössä, mutta lääniä kahden nykyisen Oulun verran.
Yli-Iin keskustasta on Ouluun matkaa noin 47 kilometriä, sivukyliltä helposti lähes 60. Vaikka tiestö epäilemättä on nyt paljon paremmassa kunnossa kuin joskus muinoin, kyllä matka on pitkä varsinkin iltapimeässä. Yllättävän moni yli-iiläinen sen kuitenkin jo nyt lähes päivittäin mennen tullen köröttelee.
Ja tulisihan laitakaupungille Iijoen ja Siuruanjoen myötä ainakin lisää kaivattuja jokivarren rakennuspaikkoja.
Oulun matkailulle Yli-Ii toisi eksotiikkaa. Kun Ylikiimingin myötä kaupungin matkailuesitteisiin voidaan napsia kauniita kuvia poroista, saadaan Yli-Iin paketissa koko kivikausi. Kierikin kivikautinen kylähän olisi liitoksen jälkeen osa Oulun kaupunkia.
Siinä on Oululle myös oikea haaste, sillä Kierikin kautta Yli-Ii on väkilukuunsa suhteutettuna satsannut kulttuuriin hurjasti enemmän kuin Oulu. Vaikka Kierikissä on tähän mennessä pystytty liki mahdottomiin, eivät pienen kunnan rahkeet riitä tekemään siitä sellaista kansainvälistä menestystä, mihin tavoite on asetettu. Se olisi Oulun tehtävä.