Lais­kuus li­sän­nyt tal­vi­ko­la­rei­ta

Suomalaiset ajavat talvisin yhä enemmän peruutusonnettomuuksia. Koulutusohjaaja Heikki Anteroinen Liikenneturvasta arvelee syyksi autoilijoitten laiskistumista.

Perusonnettomuudet talvella kertovat autoilijoiden laiskuudesta ja huolimattomuudesta.
Perusonnettomuudet talvella kertovat autoilijoiden laiskuudesta ja huolimattomuudesta.

Suomalaiset ajavat talvisin yhä enemmän peruutusonnettomuuksia. Koulutusohjaaja Heikki Anteroinen Liikenneturvasta arvelee syyksi autoilijoitten laiskistumista. Lunta ei viitsitä harjata pois eikä ikkunoita raaputtaa kunnolla.

Peruutuskolarien määrä on kasvanut 2000-luvulla niin paljon, että kolarien kokonaismäärä on kasvanut, vaikka talvikauden peräänajot, suistumiset sekä risteys- ja kohtaamisonnettomuudet ovat tilastoissa sahanneet vuosi vuodelta samoissa lukemissa.

- Talvella pitäisi ymmärtää liikkua toisin kuin kesällä, korostaa Anteroinen. - Tien hoitajat eivät millään ehdi poistaa pahoja paikkoja reaaliajassa.

Liikenneturvassa on havaittu kuljettajien tottuvan paremmin lumipolanteeseen kuin liukkauteen. Tilastoissa tämä näkyy siinä, että kuolonkolareita sattuu jäisillä teillä kolme kertaa enemmän kuin lumisilla.

Ohitusonnettomuuksien osuus on talvella kaksinkertainen kesään verrattuna. Tavallisimmin suistutaan tilanteessa, jossa ohittaja pyrkii omalle kaistalleen kovassa vauhdissa ja liian jyrkässä kulmassa.


Keli ei aiheuta
onnettomuuksia

Onnettomuustilanteita pyritään välttämään ja lievittämään suolaamalla sekä talvinopeuksilla. Rajoitukset astuvat voimaan yli 9 000 tiekilometrillä olosuhteiden niin vaatiessa, mutta viimeistään lokakuun loppuun mennessä.

Vanhempi konstaapeli Ilpo Heporauta liikkuvasta poliisista korostaa, että nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan puoleen.

- Harvoin tuuli on niin kova tai tie niin jäinen, että keli aiheuttaisi kolarin. Kun auto menettää pitonsa, on kuljettaja menetellyt väärin, korosti Heporauta Riihimäellä pidetyssä talviliikenneinfossa.

Kaksivaiheinen ajokortti on antanut nuoremmille kuljettajapolville tuntumaa talvioloihin. Valtaosa väestöstä ei ole koskaan kokenut liukkauden vaihtelua ajoharjoitteluradalla, vaikka niitä on Suomessa miltei kolmekymmentä.


Kilpailu vaihtaa
kunnossapitäjiä

Teiden kunnossapitäjät ovat eteläisessäkin Suomessa valmistautuneet talveen jo liki kuukauden ajan. Suolauslaitteet ja päivystyslistat ovat kunnossa, vakuuttaa tiemestari Antti Piirainen Kanta-Hämeestä.

Kolmostien kulkijoilta tuli viime talvena niin paljon kielteistä palautetta, että tiedonvälitystä on parannettu ja pelisäännöistä sovittu entistä tarkemmin. Kelikeskus saa tiedon tilanteesta neljästi päivässä.

Yksittäisten suola- ja aura-autojen kuljettajat on velvoitettu vaihtamaan tietoja keskenään. Heidän työnsä jälkeä valvotaan lisäämällä pistokokeita kolmostiellä. Helsinki-Tampere-väliä sahaa autolla ensi talvena myös myös yksityinen laaduntarkastuskonsultti.

Tiemestari Piirainen pelkää pääurakoitsijan vaihtumisen näkyvän talvikauden alussa esimerkiksi kolmostiellä.

- Kun pääurakoitsija vaihtui kilpailutuksen myötä, muuttuvat pitkälti myös aliurakoitsijat. Vie todennäköisesti hieman aikaa, ennen kuin tekijät oppivat tuntemaan tien ja kun yhteinen toimintatapa löytyy.

Ilmoita asiavirheestä