Pääkirjoitus

Lain­val­mis­te­luun tultava ryhtiä

Lainvalmistelun ongelmat eivät Suomessa ole tuore keskustelun aihe, mutta uusia kierroksia teeman käsittely sai sunnuntaina oikeuskansleri Jaakko Jonkan...

Lainvalmistelun ongelmat eivät Suomessa ole tuore keskustelun aihe, mutta uusia kierroksia teeman käsittely sai sunnuntaina oikeuskansleri Jaakko Jonkan haastattelusta Helsingin Sanomista. Artikkeli oli kahdellakin tavalla merkittävä: oikeuskansleri ei ensinnäkään ole kuka tahansa oikeustieteilijä vaan eduskunnan oikeusasiamiehen ohella maan ylin laillisuusvalvoja.

Toiseksi haastattelussa todetaan, että tällä hallituskaudella valtioneuvostossa on viety läpi muun muassa kiireeseen vedoten lakiesityksiä, jotka ovat riidellet perustuslain kanssa. Jonkka luonnehtii kestämättömäksi sitä, jos hyvän lainvalmistelun periaatteet syrjäytetään poliittisen paineen tai kiireen takia.


Haastattelussakin on nostettu esiin ”tehokkaan katumisen” toteutus eli veronkiertäjille määräajaksi suunniteltu syytesuoja, sakkorangaistusten kiristäminen valtion tulojen lisäämiseksi sekä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden alennettu tuki. Nämä esitykset juuttuivat seulaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Jonkan haastattelu aiheutti kuohuntaa opposition lisäksi valtiosääntöoikeuden asiantuntijoissa. Jonkka itse pyrki sunnuntaina ja maanantaina tyynnyttelemään kohua. Ongelmia lainvalmistelussa on hänen mukaansa ollut edellistenkin hallitusten aikana.

Haastattelun otsikointi ja toimittajan muu teksti olikin viritetty varsin korkealle siihen nähden, mitä Jonkka jutun suorissa repliikeissä tarkkaan ottaen toteaa. Silti haastattelu nostaa esiin teeman, joka on otettava vakavasti.


Huolimatonta lainvalmistelua ei voi puolustella millään, ei kiireelläkään. Ja erityisen raskauttavaa lakiesitysten tekijöille on, jos poliittisten tavoitteiden takia jopa perustuslain velvoitteet sivuutetaan.

Nykyisen hallituksen onnettomin esimerkki tästä lienee esitys siitä, että oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille olisi myönnetty työmarkkinatuen asemasta kotoutumistukea. Sen suuruus taas olisi ollut 90 prosenttia työttömyysturvan peruspäivärahasta.

Perustuslakivaliokunta katsoi, että yksittäinen ihmisryhmä Suomessa olisi asetettu muita heikompaan asemaan. Kaikkiaan esityksestä paistoivat kilometrien päähän perussuomalaisten poliittiset paineet, tarve rauhoittaa turvapaikanhakijoiden tulosta hermostunutta kannattajakuntaa.


Pääministeri Juha Sipilä suhtautui maanantaina myönteisesti opposition vaatimukseen, että hallitus antaa selvityksen väitetyistä lainvalmisteluongelmista. Se onkin hyvä pohja jatkotoimille.

Asiaa ei saa enää jättää kellumaan. Aluksi on yksinkertaisesti hyväksyttävä se tosiasia, että isojen uudistusten valmistelu vaatii aikaa.

Jonkka ansaitsee kiitoksen nostettuaan oikeusvaltion kannalta olennaisen kysymyksen esiin. Silti pääministeri Sipilän maanantaina kertoma tieto ohjaa valokeilan myös Jonkan omaan toimintaan. Sipilän mukaan Jonkka ei ole nostanut valtioneuvoston istunnoissa esiin lainsäädäntövalmistelun ongelmia.

Miksi ihmeessä ei ole?