Suomalaisvirkamiehiä kouluttamaan tulossa oleva brittiläinen Linbert Spencer arvioi, ettei pelkkä lainsäädännön uudistus takaa eri taustoista tulevien ihmisten yhdenvertaista kohtelua. "Pelkästään laeilla ei luoda sellaista ilmapiiriä, jossa erilaiset ihmiset eivät tuntisi itseään syrjäytetyiksi. Monet ihmisten alitajunnassa olevat mielikuvat vaikuttavat heidän toimintaansa, ja ne pitää tiedostaa", Spencer sanoo.
"Lait ovat hyvä perusta, jonka läpi ei saa luisua", Spencer sanoo. "Mutta vaarana on, että ajattelemme, että kun EU:n jäsenmaiden lainsäädäntö on kunnossa, kaikki on hoidettu. Lait epäilemättä auttavat ihmisiä taistelemaan selkeää syrjintää vastaan mutta usein organisaatiossa yksilö voi kokea negatiivista kohtelua ilman, että se olisi lainvastaista."
Suomi on kahden Euroopan unionin hyväksymän direktiivin mukaisesti uudistamassa lainsäädäntöään. Valmisteilla on uusi laki etnisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sekä muutoksia työlainsäädäntöön työelämässä tapahtuvan syrjinnän poistamiseksi. Esitykset yritetään saada valmiiksi syksyllä vielä tämän eduskunnan hyväksyttäväksi, ja lakien pitäisi tulla voimaan vuonna 2003.
Yhteistyössä vähemmistövaltuutun kanssa Spencer kouluttaa alkuviikolla pääkaupunkiseudun viranomaisia siinä, miten etninen ja muu ihmisten monenlaisuus voitaisiin hyväksyä ja hyödyntää.
Jamaikalaista alkuperää oleva Spencer on työskennellyt viitisen vuotta Britannian ulkoministeriön asiantuntijana ja hänen konsulttiyrityksensä on kouluttanut myös muissa valtion virastoissa, kunnissa ja yksityisissä yrityksissä.
Hän on ollut mukana poliisin toimintaa valvovassa elimessä, ja Suomessakin hänen koulutettaviensa joukossa on poliisin edustajia. Hän kiittää sitä työtä, mitä varsinkin Lontoon poliisi on tehnyt värvätäkseen poliiseja etnisistä vähemmistöistä.
"Varjopuoli on se, että he eivät ole tehneet työtä näiden ihmisten pitämiseksi poliisivoimissa. Puhuisinkin eräänlaisesta "pyöröovipolitiikasta", hän vertaa.
Ei ghettoja mutta ero työelämässä
Maahanmuuttajien keskittyminen kaupungeissa tietyille alueille on Spencerin mukaan yleinen ilmiö, eikä hän näe sitä pelkästään kielteisenä. Alueen alkuperäisasukkaiden asenteista riipuen muuttajat voivat tuoda uudenlaista rikkautta alueelle.
Usein vähiten suvaitsevaisia ovat ihmiset, jotka eivät ole olleet itse suorassa kanssakäymisessä erilaista etnistä alkuperää olevien ihmisten kanssa, Linbert Spencer muistuttaa.
Britanniassa eri etnisistä taustoista tulevat ihmiset asuvat samoilla asuinalueilla, vaikka joillakin alueilla on selkeästi jonkin kulttuurin ilmentymiä, kuten kauppoja ja ravintoloita, synagogia tai moskeijoita. Yhdysvalloissa taas on muodostunut eri ryhmien asuinalueita, ghettoja, vaikka työpaikalla tausta ei vaikuttaisikaan yhtä paljon kuin Britanniassa.
"Britannian ulkoministeriö on yksi esimerkki etnisestä kerrostumisesta. Noin 5-6 prosenttia ihmisistä tulee vähemmistöistä mutta heistä 80 prosenttia on alemman tason tehtävissä", Spencer kertoo.
Somalit Suomen "akilleenkantapää
Spencer tulee ensi kertaa Suomeen mutta uskottavuutensa takaamiseksi hän on yrittänyt perehtyä parhaansa mukaan Suomen vähemmistö- ja maahanmuuttajatilanteeseen. Lähes kymmenessä maassa kursseja vedettyään hän arvioi, että maiden erilaisuudesta huolimatta ihmisten toimintamallit ovat yllättävän samanlaisia.
Kaikkialla on löytynyt joku vähemmistöryhmä, joka on "akilleenkantapää", jossa syrjintäongelma kärjistyy. Suomessa tämä ryhmä on somalit, jotka esimerkiksi työministeriön selvityksen mukaan ovat kokeneet muita enemmän rasista kohtelua.
"Valtaväestö saattaa tuntea jonkinlaista uhkaa sellaisen ryhmän taholta, joka erottuu kulttuurillaan ja usein myös ihonvärillään. Somalit joutuvat helpommin kohteeksi kuin venäläiset tai virolaiset, jotka ovat kulttuurillisesti lähempänä suomalaisia."