Pohjolan Osuuspankin huoli yli-pitkistä asuntolainoista poikkeaa siitä, millaista viestiä pankit yleensä lähettävät. Varoituksen sanalle on alalla tarvetta.
Lappilaisen Pohjolan Osuuspankin sisäinen kirje on saanut osakseen paljon huomiota, vaikka kysymyksessä oli lähinnä vain pankinjohtajan normaali paimennusviesti varovaisuuden tarpeesta pitkiä asuntolainoja otettaessa ja annettaessa.
Kirjeen nousu uutiseksi johtuukin paljolti siitä, ettei pankkien sisältä ole viime aikoina totuttu kuulemaan tämäntapaista viestiä. Varoittelijoina ovat olleet ennemminkin viranomaiset. Pankit itse puolestaan ovat tarjonneet yhä pidempiä asuntolainoja, ja kun korot ovat laskeneet ennätyksellisen alhaalle, asiakkaat ovat myös auliisti niihin tarttuneet. Lisäksi on alettu vastuuttomasti tarjota mahdollisuutta pidentää jo otettujen lainojen kuoletusaikataulua vain korkoja maksamalla.
Vielä 1990-luvun lopulla 20 vuoden tai sitä pidempi laina oli todellinen harvinaisuus. Nyt sellaisia alkaa olla jo lähes 40 prosenttia otettavista uusista lainoista. Samaan aikaan suurten lainojen osuus on koko ajan kasvussa: noin joka kymmenes uusi laina on määrältään jo yli 150 000 euroa.
Tällaisen velan hallinta edellyttää ainakin kolmea asiaa. Omat tulot eivät voi laskea oleellisesti arvioidusta, korot eivät voi nousta oleellisesti nykyisestä, eikä asuntojen hinta voi lähteä selvään laskuun. Mitään näistä on mahdotonta tietää varman päälle pitkälle tulevaisuuteen, joten pitkän asuntolainan otto on samalla hyppäys tuntemattomaan.
Tosin samalla on hyvä muistaa, että kymmenien vuosien mittaiset asuntolainat saattavat olla uusi piirre Suomessa, mutta ne eivät ole uutta muualla. Esimerkiksi Ruotsissa asuntolainojen keskimääräinen lyhennysaika on 45 vuotta, ja ajat ovat usein pitkiä muuallakin Länsi-Euroopassa.
Suomessa yleisempi tapa on yhä maksaa asuntolaina nopeasti ja hampaat irvessä, jolloin muuhun käyttöön jäävät tulot ovat vähissä. Kymmenien vuosien asuntolainan voi tavallaan nähdä myös jonkinlaisena uutena tapana asua vuokralla ja jättää rahaa muuhun. Mutta sekin edellyttää, että oma talous on kunnossa ja että laskelmat eivät ole ylioptimistisia.
Pohjolan Osuuspankin kirjelmä kertoo ennen muuta siitä, että olot Suomen sisällä saattavat olla hyvin erilaiset. Lapissa työllisyyden kehitys ja muuttotilastot ovat viime aikoina antaneet merkkejä paremmasta, mutta tällöin puhutaan lähinnä Kemin-Tornion alueesta, Rovaniemestä ja Kittilästä. Suuressa osassa Lappia odotuksille asuntojen hinnannoususta ei ole juuri perusteita, ja sama pätee pitkin Suomea kasvukeskusten ulkopuolella. Väki vähenee ja ikääntyy.
Asuntomarkkinat ovatkin hyvin kaksijakoiset. Pitkien lainojen riskit ovat suuret etenkin sellaisilla paikkakunnilla, joissa asuntojen hinnannousua ja vakaata työllisyyskehitystä ei ole näköpiirissä. Kaikkialla muuallakin lainat edellyttävät, että asiakkaat pitävät tiukasti jalat maassa eivätkä toiveikkaasti yliarvioi omaa maksukykyään. Kasvukeskuksissa kuten Oulussa ja pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat korkealla ja voivat houkutella riskinottoon.
Jos pitkä asuntolaina nähdään tavaksi paikata omaa heikolta tuntuvaa maksukykyä, ollaan pian heikoilla jäillä. Voi jäädä myös miettimättä, kuinka paljon korkoja oikein tulee maksaneeksi vaikkapa 30 vuoden aikana.
Asuntolainan ottotilanteessa tarvitaan asiakkaalta harkintaa, mutta myös pankilta vastuullisuutta. Jos olosuhteet muuttuvat, isot ja pitkät lainat voivat johtaa myös isoihin ja pitkiin vaikeuksiin, eikä niitä tulisi tarjota yleispätevinä ratkaisuina.