Suomen pankin ekonomisti Seija Parviaisen mielestä suomalaisten lainanottokulttuuri on muuttunut rajusti. Nuoripari ei osta enää ensiasunnoksi yksiötä ja vaihda sitä sitten isompaan, kun perhe kasvaa.
"Ensiasunnoksi tahdotaan saman tien toiveasunto, joko iso huoneisto tai kokonainen talo", Parviainen kuvailee.
Asuntolainat ovat isompia, koska ostettavat asunnotkin ovat suurempia. Myös laina-ajat ovat pidentyneet. Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on Parviaisen mukaan 19 vuotta, ja 24 vuoden maksuajat ovat ihan tyypillisiä.
Tulot ja hinnat nousseet samassa suhteessa
OP-Pohjolan pääekonomisti Timo Lindholmin myöntää, että asuntojen hinnat ovat nousseet, mutta niin ovat palkatkin. Asunnot maksavat nyt enemmän kuin lamaa edeltävinä vuosina, mutta nettopalkan ja neliöhinnan suhde ei ole juurikaan muuttunut.
Osa suomalaisista kotitalouksista on Lindholmin mukaan vauraampia kuin koskaan. Keskimäärin asuntolainaa maksavissa kotitalouksissa, joissa on kaksi tulonsaajaa korot ja lyhennykset ovat noin 25 prosenttia nettotuloista.
"Suomalaisten velanottovara on vuosien varrella kasvanut, lainoja on otettu enemmän ja sen myötä myös asuntojen hinnat ovat nousseet. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että velanottovara on pysähtynyt. Siitä voisi päätellä, että myös asuntojen hinnannousuvara on vähissä", Lindholm ennustaa.
Parviainen on samaa mieltä Lindholmin kanssa siitä, että asuntojen hinnat ovat nousseet yhdessä ostovoiman kanssa. Vasta viime vuoden lopulla asuntojen reaalihinnat saavuttivat sen tason, jolla ne olivat ennen lamaa.
Nykytilanteessa ollaan Parviaisen mielestä vielä kaukana 1990-luvun alun vuosista, jolloin korkotaso oli huiman korkea. Siihen nähden korkotaso on nyt kohtuullinen.
Parviaisen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on noussut, vaikka talouden kasvuvauhti on hidastunut. Oleellisinta on Parviaisen mielestä kuitenkin se, miten velka jakaantuu, ja millaiset ovat velanottajan tulot.
Suurin velka keskittyy pienelle eliitille
Parviainen vahvistaa, että suomalaisten velkaantuminen on hyvin keskittynyttä. Eniten velkaa on nuorilla, hyvätuloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Noin 20 prosenttia velan ottajista vastaa 80 prosentista kotitalouksien veloista.
"Velkaantuminen on yleisintä suurituloisilla, mutta ylivelkaantuminen on yleisintä pienissä tuloluokissa", Parviainen selvittää.
Kaikilla ei suinkaan ole suuria velkoja. Parviainen muistuttaa, että puolella suomalaisista kotitalouksista ei ole lainkaan velkaa ja vain 30 prosentilla on asuntolainaa. Vähiten velkaa on vanhuksilla.
Kotitalouksien velkaantuminen johtuu Parviaisen mukaan yksinkertaisesti asuntolainojen lisääntymisestä. Asuntolainakanta on noussut ripeästi aina vuoteen 2006 saakka, jolloin se vähän hidastui, kun korkotaso nousi.
Tulojen määrä ja pysyvyys tärkeintä
Lindholmin mielestä lainanhoidossa tulojen määrä ja pysyvyys ovat tärkeämpiä kuin lainan kohteen arvon tai vakuuksien mahdollinen aleneminen. Kotitalouksien kannattaa Lindholmin mukaan ottaa huomioon myös ulkoiset riskit, kuten asuntojen hintojen romahdus tai korkojen nousu.
Omatekoiset riskit ovat helpoimmin vältettävissä. Liian monta lainaa yhtäaikaa, huoleton kuluttaminen, epärealistiset tulo-odotukset, tuloihin nähden liian suuret lainanhoitokulut ja tietenkin velkarahoitteinen riskisijoittaminen ovat asioita, joista Lindholm varoittaa.
Myös ennalta arvaamattomat onnettomuudet voivat pistää kotitalouden budjetin pahasti miinukselle. Työttömyys, korkojen nousu, putkiremontti, pesukoneen hajoaminen tai vaikka avioero voivat tulla kalliiksi. Säästöt ovat Lindholmin mukaan paras puskuri onnettomuuksien varalta.
"Nuori, aktiivinen ikäluokka ei ole kokenut lamaa. Se voi joskus olla liian rohkea, eikä aina tiedä, mitä riskien realisoituminen merkitsee", Parviainen pohtii.
Suomen hypoteekkiyhdistys muistutti tällä viikolla asunnonostajia korkojen nousupaineista. Erityisesti Hypo varoitti prime-koroista.