Helsinki Pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestön Finanssialan keskusliiton mukaan pankeilla on oikeus yksipuoliseen asuntolainojen korkojen nostoon kriisitilanteessa. Koronostoon liittyy kuitenkin nippu ehtoja, jotka puolustavat velallisen asemaa.
Pankit ovat viime talven ja kevään aikana neuvotelleet uudesta lainaehdosta, jota ne voisivat käyttää, jos pankin vakavaraisuus eli käytännössä maksuvalmius joutuu uhanalaiseksi.
"Suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä pankit eivät suunnittele yksipuolisesti korkojen nostoa. Jos pankin vakavaraisuus on kuitenkin jostain syystä vaarassa eli käytännössä pankki on menossa nurin, niin silloin pankki voisi nostaa lainakorkoja, jotta se selviäisi vaikeuksiensa yli", selvittää Finanssialan keskusliiton johtaja, oikeustieteen tohtori Erkki Kontkanen.
Hänen mukaansa uusi lainaehtojen pykälä on tavallaan viimeinen oljenkorsi tai pelastusrengas, jolla heiluva pankki voidaan pelastaa. "Uusi pykälä korvaa aikaisempaa ehtoa, jossa pankki saattoi irtisanoa lainan kokonaan. Sehän on lainanottajalle kovempi ehto kuin se, että korkoa jonkin verran nostetaan."
Kontkanen painottaa, että uusi lainaehto ei ole yleinen konsti korkojen nostamiseen.
Finanssialan keskusliitto on yhdessä jäsenpankkiensa, Rahoitustarkastuksen ja Kuluttajaviraston kanssa on valmistellut lainaehtoa useamman vuoden ajan. Se tuli voimaan tämän vuoden heinäkuun alusta ja ainakin Nordea sisällyttää sen nykyisin lainaehtoihinsa.
"Uusi ehto eli oikeus nostaa lainakorkoa pankin vakavaraisuuden ollessa uhattuna, ei ole pelkästään positiivinen päätös pankille. Asiasta päätetään yhdessä Rahoitustarkastuksen kanssa", muistuttaa Kontkanen.
Uusissa lainoissa pankki voi nostaa korkoa, käytännössä pankin omaa marginaalia, aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua siitä, kun lainasopimus on tehty ja silloinkin kun pankki on kriisissä. Jos asiakas ei hyväksy koronnostoa, hän voi irtisanoa lainansa.
Se tarkoittaa, että pankin pitää pystyä arvioimaan lainariskinsä vähintäänkin kolmen vuoden päähän.
Pankki ei saa yksipuolisesti hilata marginaaliaan miten ylös tahansa, vaan pelkästään lainamarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Se on laskettava alun perin sovitulle tasolle heti, kun pankin vakavaraisuus taas kohenee.
Rata mukana
päättämässä
Nordean kotitalousasiakkaista vastaava yksikönjohtaja Jussi Mekkonen vahvistaa, että pankki otti uuden lainaehdon käyttöön 2008 heinäkuun alusta kaikissa pankin myöntämissä yksityishenkilöiden lainoissa, joista suurin osa on asuntolainoja.
"Se ei liity millään tavalla meneillään olevaan kansainvälisen tilanteeseen pankkirintamalla. Asiaa on valmisteltu jo vuosia. Pankit vauhdittivat uuden ehdon käyttöönottoa viime vuonna ja nyt se on sitten voimassa. Ehdossa on maininta, että kyseessä pitää olla vakava kriisi, jotta pankki voi turvautua koronnostoon", painottaa Mekkonen.
Hän sanoo, että asiasta pitää aina ensin keskustella Rahoitustarkastuksen kanssa, mikäli pankki harkitsee hädässään koronostoa.
"Silloin normaali pankki miettii kilpailu- ja markkinatilannetta, mainettaan sekä luottamusta yleisön silmissä, sillä kyseessä on hyvin vakava toimi, johon mennään pakon edessä."
Vaihtuvakorkoisissa lainoissa korko nousee automaattisesti sen mukaan, miten euribor- tai pankkien prime-korot liikkuvat.