Pääkirjoitus

Lai­na­kup­la var­jos­taa pörs­se­jä

Maailman pörssien hermoiluun on hyvä syy. Yhdysvaltain asuntolainakupla uhkaa puhjeta. Paljon on kiinni siitä, kuinka hyvin seuraukset voidaan hallita. Pitkä huoleton kurssinousu voi olla ohi.

Maailman pörssien hermoiluun on hyvä syy. Yhdysvaltain asuntolainakupla uhkaa puhjeta. Paljon on kiinni siitä, kuinka hyvin seuraukset voidaan hallita. Pitkä huoleton kurssinousu voi olla ohi.

Heinäkuun vaihduttua elokuuksi tunnelmat pörsseissä eri puolilla maailmaa ovat muuttuneet aurinkoisista pilvisiksi, jopa myrskyisiksi. Kurssit ovat sahanneet voimakkaasti eri suuntiin, mutta enemmän alas kuin ylös. Helsingin pörssi on yksi niistä harvoista, joissa meno on ollut vielä tasaisen rauhallista, ja Nokian vedolla nousevaa.

Nousut ja laskut kuuluvat kaupankäynnin luonteeseen osakemarkkinoilla, mutta nyt tunnelmien muuttuminen ei näytä johtuvan mistään tilapäistekijöistä. Tiedot Yhdysvaltain asuntokaupan tilanteesta ovat sitä luokkaa, että jos sellaiset tiedot eivät saa markkinoita huolestumaan, mikä sitten?

1990-luvun alussa teknologiaosakkeiden arvo oli noussut aivan epärealistisen korkealle. Oli syntynyt kupla, jonka oli puhjettava. Tällä kertaa kysymys on aivan toisenlaisesta tapauksesta, mutta kuplasta puhuminen on yhtä oikeutettua.

Alkusyynä ovat niin kutsutut subprime-lainat, joiden avulla heikompituloiset amerikkalaiset ovat kyenneet hankkimaan asuntoja olemattomilla vakuuksilla. Lainaa on saanut, mutta sen hoitokulut ovat tietyn ajan jälkeen olleet kovat. Systeemin toiminta edellyttäisi, että asuntojen hinnat nousevat koko ajan ja hankittujen asuntojen vakuusarvot pysyvät.

Nyt asuntokauppa Yhdysvalloissa on hyytynyt niin määrältään kuin hinnoiltaankin, ja monilla kotitalouksilla on kestämätön velkataakka. Subprime-lainoja puolestaan on kaupattu edelleen paketteina rahastoille, jotka etsivät isoja tuottoja riskeistä piittaamatta. Rahastotkin ovat ottaneet rankasti velkaa.

Jos ja kun asiakkaiden maksuvaikeudet leviävät, tällaisilla markkinoilla toimivat rahalaitokset ovat äkkiä vaikeuksissa. Moni niistä jo onkin. On alettu puhua ketjureaktiosta, jotkut puhuvat jo paniikista. Eikä globaaleilla rahamarkkinoilla ole mitään osaa, joka ei hetkessä vaikuttaisi muihin osiin.

Asuntojen hinta mietityttää myös Suomessa. Lainojen suuruus on kasvanut ja maksuaika pidentynyt. Samaan aikaan korot ovat alkaneet nousta, mikä tietää lainojen hoitokulujen kasvamista. Kehitys on ollut samansuuntaista monissa maissa. Pitkään jatkunut talouden nousukausi ja matalien korkojen aika on ollut omiaan lisäämään huoletonta velanottoa.

Nyt kyse on nimenomaan siitä, mitä rahamarkkinoilla seuraa: mitä Amerikan asuntokaupan hyytymisen, velkojen ja korkokehityksen yhdistelmä saa aikaan? Muualla taloudessa, kuten teollisuuden tuotannossa ja kysynnässä, ei ole sen sijaan tapahtunut mitään erityistä.

Yhdysvaltain ongelmat ovat tosiasia, mutta seurausten pohdinta on silti yhä enimmäkseen arvailua. Joidenkin mielestä edessä on romahdus, joidenkin mielestä päästään pehmeällä laskulla. Ennustaminen ei ole muuttunut sen helpommaksi kuin ennenkään.

Osakekurssit olivat ehtineet nousta poikkeuksellisen korkealle. Se lisää pörsseissä herkkyyttä hermostua. Pitkään jatkunut vakaa nousu näyttää olevan ohi, ja tilalle tulee nopeita korjausliikkeitä suuntaan tai toiseen. Jos osakesäästäjä on rahoittanut omia pörssikauppojaan velkarahalla jatkuvan kurssinousun uskossa, hänellä voi olla huolia edessään.

Tavalliselle kansalaisella alkaa olla aineksia huoleen vasta, jos tilanteen myötä alkaa tulla maailmalta uutisia pankkien tai muiden rahalaitosten kaatumisista. Silloin tiedetään, että nyt on tosi kysymyksessä.