Vuosi sitten toukokuussa asuntolainojen yleisenä viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor oli noin 4,5 prosentissa. Sen jälkeen korot kääntyivät maailmantalouden notkahduksen myötä reippaaseen pudotukseen ja lokakuussa vuoden euriborissa päästiin jo hivenen alle kolmeen prosenttiin.
Syksyn pohjan jälkeen korkotaso on koko ajan noussut ja viime viikolla vauhti kiihtyi niin, että vuoden euriborissa päästiin taas reilusti yli neljän prosentin tason.
Prosentin ja kenties jopa kahdenkin korotus on suurta asuntolainaa maksavalle jo kova loikka. Moni pelkääkin, ettei nousu edes pääty tähän.
”Keskuspankithan eivät ole puoleen vuoteen ohjauskorkoihinsa koskeneet. USA:ssa korko on yhä 1,75 prosenttia ja Euroopan keskuspankilla korko on 3,25 prosenttia mutta markkinakorothan ovat eläneet omaa elämäänsä. Markkinat siis odottavat, että ohjauskorot nousevat, eiväthän euriborit muuten olisi niin paljon nousseet”, sanoo pääekonomisti Timo Lindholm Osuuspankkikeskukeskuksesta.
Lindholmin mukaan talouden nihkeä elpymisvauhti ei tue korkojen nostoa. Inflaation sinnitteleminen yli EKP:n tavoitteena olevan kahden prosentin ennakoi lainarahan kallistumista, mikä tuntuu jo euriborin nousuna ja myös paineena nostaa pankkien omia prime-korkoja.
”Asuntovelallisellekin hyvin tyypillinen vuoden euribor on siinä mielessä hankala, että siinä muutokset ovat aika lailla jyrkkiä. Korko liikkuu osittain sen mukaan, mitä EKP tekee lyhyemmälle ohjauskorolle, mutta osittain myös sen mukaan, mitä pitkän rahan markkinoilla tapahtuu”, Lindholm kuvailee.
Lindholm muistuttaa, että nykyisessä Emu-maailmassa asuntolainan nostajankin on pakko varautua siihen, että korko heiluu aika lailla. Mutta 90-luvun alun kauhuvuosia ja kohti 20:tä kohoavia prosentteja ei enää tarvitse pelätä.
”Korot muuttuvat nopeasti ja lyhyessä ajassakin voi tapahtua isoja muutoksia. Vaihteluväli on kuitenkin kohtuullinen eli noin kolmen ja viiden prosentin välillä. Jos Emu pysyy nykyisellä porukalla kasassa ja rahapolitiikka toimii suunnilleen siten kuin se on kolme ensimmäistä vuotta toiminut, niin sitten voi aika rauhassa nukkua yönsä. Ja jos ensi syksyä ajattelee, niin 4,5 prosenttia on euriborille mahdollinen luku mutta viisi kuulostaa jo tämän päivän näkökulmasta aika kovalta”, lohduttaa Lindholm.
Pitkät laina-ajat
lisäävät korkoriskiä
Pankeissakin korkoriski tiedetään ja siitä myös kerrotaan lainanottajille. Eri asia on sitten se, pystyykö johonkin asuntoon mieltynyt kuuntelemaan järjen ääntä. Monelle vaikein päätös onkin, sitooko lainan euriboriin vai pankkien omiin prime-korkoihin eikä se, paljonko lainastaan kaiken kaikkiaan korkoja maksaa.
”Meidän lähtökohta, että asiakas voi valita euriborin tai primen, mutta jos tuntuu, että on tehnyt väärän valinnan, viitekoron voi vaihtaa kerran ilman kuluja”, sanoo pankinjohtaja Reijo Tiri Säästöpankki Optian Oulun konttorista.
Pienissä ja lyhytaikaisissa lainoissa prosentin tai parin korkoheilahtelut eivät kovin paljon tunnu kuukausimaksuissa tai lainasta maksettavassa kokonaiskorossa. Sen sijaan jo 100 000 euron suuruisessa, 20 vuoden ajalla takaisin maksettavassa lainassa koron nousu esimerkiksi 4,5 prosentista 5,5 prosenttiin kasvattaa noin 13 000 eurolla lainasta maksettavaa kokonaiskorkoa.
”Me toivomme, että ihmiset pystyisivät maksamaan lainansa 15-20 vuoden aikana. Tiedämme käytännössä sen, että 20 vuoden luoton ottaneella asuntolaina rasittaakin 30 vuotta, koska noin 10 vuoden asumisen jälkeen pitää remonttia tehdä tai muuta laittaa, ja lainan maksaminen venyy”, Tiri sanoo.
Tirin mukaan toinen lainanottajalle korostettava asia on se, ettei ihmisen arjen pitäisi olla pelkkää asuntolainan maksua parinkymmenen vuoden ajan.
”Kun lainaneuvotteluja käydään, haluamme korostaa sitä, että hankitaan sellaisen hintatason asunto, jonka maksamisessa ei tule ylivoimaisia vaikeuksia”, korostaa Tiri.
Riski jää
lainan nostajalle
”Ainahan lainanottoon riskejä liittyy, mutta jos vain riskejä ajattelee, niin eihän sitä koskaan uskaltaisi lainaa nostaa”, sanoo Optiasta lainaa neuvottellut Timo Vuolteenaho.
Pankkeja kierrellyt Vuolteenaho muistuttaa, että riskien selvittämisessä asiakkaan kannattaa olla aktiivinen, sillä pankkien välisessä kilpailussa varoituksen sanat saattavat sittenkin jäädä laimeiksi.
”Kun olen pankkeja läpi käynyt, niin sittenkin on aika vähän riskeistä puhuttu ja tuntuu, että taas on vähän taas sellainen 80-luvun lopun meininki ja rahaa työnnetään asiakkaille”, Vuolteenaho nauraa.
Vuolteenaho kertoo itse ottaneensa tarkoin selvää korko- ja lainavaihtoehdoista. Suhteellisen pienen ja noin kymmenen vuoden aikana maksettavan lainan korkokulut ovatkin nyt hyvin miehen mielessä eikä maksuohjelma tunnu ylivoimaiselta.
”Ja korothan ovat nyt sittenkin hyvin alhaalla”, muistuttaa Timo Vuolteenaho.