Laajat epidemiologiset tutkimukset eri puolilla maailmaa osoittavat, että matala syntymäpaino lisää aikuisiässä diabeteksen, rasva-aineenvaihdunnan häiriön ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Raskauden kestoon nähden pienipainoisilla ja laihoilla vastasyntyneillä on aikuisina lisääntynyt taipumus myös keskivartalolihavuuteen, joka on kaikista lihavuuden muodoista vaarallisin.
Veren poikkeavat rasva-arvot, lihavuus ja elimistön heikentynyt sokerinsieto ovat merkkejä laaja-alaisesta aineenvaihdunnan häiriöstä, jota kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi. Se lisää selvästi riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.
Hertfordshiressä Englannissa tehty tutkimus osoitti, että 65-vuotiailla miehillä, jotka olivat syntyessään painaneet alle 2,5 kiloa, metabolinen häiriö oli kuusi kertaa yleisempi kuin niillä samanikäisillä miehillä, jotka olivat syntyneet yli nelikiloisina.
Metaboliseen oireyhtymään liittyy myös insuliiniresistenssi, jolla tarkoitetaan elimistön heikentynyttä kykyä käyttää hyväksi haiman muodostamaa insuliinihormonia.
”Monet tutkimukset osoittavat, että matala syntymäpaino lisää selvästi metabolisen oireyhtymän ja insuliiniresistenssin riskiä”, kertoi professori David Phillips Southamptonin yliopistosta Oulussa keskiviikkona alkaneessa epidemiologian konferenssissa.
Matalan syntymäpainon yhteyttä keskivartalolihavuuteen, poikkeaviin rasva-arvoihin ja muihin häiriöihin ei vielä tunneta tarkasti, mutta professori Phillipsin mukaan niiden otaksutaan juontavan sikiökauden aikaisista kasvuhäiriöistä. Havainnot ovat tärkeitä, sillä ne osoittavat, että diabeteksen, sydäntautien ja muiden kansansairauksien juuret voivat ulottua jopa varhaiseen sikiökauteen. Kun tietoa karttuu, siitä on hyötyä riskiryhmien neuvonnassa ja tautien entistä tehokkaammassa ehkäisyssä.
Rinnan lämpötila heijastuu lapseen
Äidin ja vauvan vuorovaikutusta on tutkittu laajalti jo vuosikymmenien ajan. Oulun ja Kuopion yliopistojen yhteinen tutkimus osoittaa, että äidin psyykkinen reagointi vauvan itkuun voi ilmetä myös elimistön fyysisinä muutoksina, esimerkiksi ihon lämpötilan muuttumisena.
Työ on osa pitkäaikaista äiti-lapsi-tutkimusta, joka on jatkunut Oulussa jo 30 vuotta. Alun pitäen tutkimukseen osallistui 491 äitiä ja heidän 495 vauvaansa, jotka olivat syntyneet Oulussa vuosina 1971-72. Kun synnytyksestä oli kulunut 3-5 vuorokautta, äideiltä mitattiin rinnan ihon lämpötilassa tapahtuvia muutoksia, kun heidän vauvansa alkoi parkua. Tutkimusta ei tehty tavallisella lämpömittarilla vaan ihon lämpötilan muutoksia rekisteröivällä laiteella.Äidit osallistuivat myös haastatteluun, jossa selvitettiin heidän asennoitumistaan äitiyteen.
Kun lapset olivat noin 30-vuotiaita, heille postitettiin kyselykaavake, jonka palautti 145 miestä ja 192 naista. Tulokset osoittivat, että niillä lapsilla, joiden äideiltä oli mitattu korkeimmat iholämpötilat pian synnytyksen jälkeen, oli aikuisiässä eniten erilaisia psyykkisiä oireita, esimerkiksi nukahtamisvaikeuksia, ruokahaluttomuutta, huimausta ja itsesyytöksiä. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät osoita, että heidän varhaisessa äiti-lapsi-suhteessaan olisi jotain vialla, vaan vahvistavat sen, että eri ihmisillä on erilainen biologinen herkkyys reagoida ympäristöön.
