Laihoina syntyneillä poikalapsilla on kaksinkertainen riski kuolla aikuisiässä sepelvaltimotautiin. Syntymälaihat sairastuvat muita useammin myös korkeaan verenpaineeseen ja aikuistyypin diabetekseen.
Erityisen vaarallista on tutkimusten mukaan, jos vauva on vielä vuoden iässä lyhyt ja laiha. "Se altistaa erittäin voimakkaasti sepelvaltimotaudille", kertoi dosentti Johan Eriksson Kansanterveyslaitokselta lääkäripäivillä tiistaina.
Erikssonin mukaan moni kansansairaus saattaa alkaa jo kohdussa. Jos sikiö ei kasva normaalisti, syy voi olla esimerkiksi äidin aliravitsemuksessa tai istukan toiminnassa.
Pienipainoisena syntyneen lapsen koko elimistö on ohjelmoitu tulemaan toimeen vähällä ravinnolla. Ohjelmointi voi olla niukoissa oloissa eduksi, sillä se valmistelee syntyvää lasta elämään säästöliekillä vähällä ravinnolla, mutta vauraissa oloissa se kääntyy haitaksi.
Sikiökauden kasvuhäiriö voi myös vaurioittaa herkkien elinten kehitystä. Elimistö pyrkii kaikissa oloissa turvamaan aivojen energiansaannin, jolloin esimerkiksi maksan ja haiman ja muiden sisäelinten toimintaan voi jäädä vähemmän energiaa.
Alle 2,5-kiloiset
pienipainoisia
Pienipainoisten vastasyntyneiden ja keskosten määristä on tilastoja, mutta laihoista ja lyhytkasvuisista yksivuotiaista tiedetään Johan Erikssonin mukaan hyvin vähän.
"Heillä on uusimpien tutkimustietojen mukaan yli kolminkertainen sepelvaltimotaudin riski."
Mutta haitallinen on myös korkea painoindeksi yhdentoista vuoden iässä. "Vauvat pullistuvat ensimmäisinä vuosina, mutta 4-6 vuoden iässä painoindeksi laskee. Jos se kääntyy uuteen nousuun jo neljän vuoden iässä, lapsen riski sairastua diabetekseen on yhdeksän prosenttia suurempi kuin niillä lapsilla, joilla painoindeksi alkaa nousta vasta seitsemän ikävuoden vaiheilla", dosentti Eriksson selvitti.
Eriksonin tutkimusryhmä on seurannut kahta Helsingissä vuosina 1924-1933 ja 1934-1944 syntyneiden kohorttia. Synnytyskertomuksista sekä neuvolakorteista ja kouluterveydenhuollosta on kerätty yli 15 000 ihmisen lapsuus- ja nuoruusiän kasvuun ja terveyteen liittyvät tiedot.
Nyt on alkamassa jatkotutkimus, johon otetaan 200-300 kaksikymmenvuotiasta, jotka syntyivät erittäin pienipainoisina keskosina.
Tarkoituksena on selvittää pienipainoisuuden lisäksi myös keskosten herkkää elimistöä suojaavia tekijöitä. Dosentti Erikssonin mukaan geeniperimän tutkimus on jo osoittanut, että jotkut geenit saattavat suojella elimistöä laihana syntymisen vaaroilta.