Tyrnävällä asuvan Sinikka Ahosen elämä mullistui viime toukokuussa, jolloin hänelle tehtiin laihdutusleikkaus Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Etukäteen jännitti, mutta Ahonen ei ole katunut. Paino on pudonnut leikkauksen jälkeen 50 kiloa lähtötasosta.
"Ennen vain olin ja hengitin. En tehnyt mitään. Saatoin nukahtaa kesken keskustelun. En jaksanut käydä edes postilaatikolla. Nyt energiaa on hirveästi", Ahonen kuvaa.
Ennen leikkausta Ahonen ei jaksanut leikkiä lastenlasten kanssa eikä tehdä kotitöitä. Aikuistyypin diabetes, uniapnea ja verenpaine vaivasivat.
Nyt diabetes on korjaantunut, uniapnea lievittynyt ja mieliala kohonnut.
"Minulle on sanottu, että ihan kuin olisit 20 vuotta nuorentunut, kun olet noin pirteä."
Ahosella on ollut ylipainoa lapsesta asti, mutta välillä hän sai laihdutettua normaalimittoihin. Kilot tulivat kuitenkin aina takaisin.
Kun Ahonen pääsi Oulun Diakonissalaitoksen laihdutusklinikan kautta leikkausjonoon, moni tuttava kauhistui. Tuli palautetta, että eikö ole sisua muuten laihduttaa.
"Ei ollut sisua. Minulla ei ollut enää mitään muuta keinoa kuin leikkaus", Ahonen puuskahtaa.
Kaikki leikatut ovat ensin yrittäneet perinteisiä laihdutuskeinoja ohjatusti. Veitseen tartutaan vasta, kun mikään muu ei auta.
Leikkaus yksin ei riitä, vaan se vaatii elämänmuutoksen. Kun mahalaukku pienennetään, se täyttyy nopeasti, joten on pakko opetella syömään vähän, usein ja oikein. Ahoselle sopiva kerta-annos on yksi desilitra. Pitsat ovat vaihtuneet sosemaisiin ruokiin.
"Jos ylensyö, tulee kauhea pahoinvointi. Sekin on kokeiltu."
Ahonen suosii kasviksia. Rasva ei enää maistu. Ruokapäiväkirjan pito on tärkeää, jotta eri ravintoaineiden riittävä saanti varmistuu. Kalkki- ja vitamiinilisät otetaan päivittäin.
Normaalipainoon on vielä 30 kilon matka, mutta paino tippuu koko ajan ilman ponnisteluja. Ahonen käy yhä ODL:n laihdutusklinikassa jälkihoidossa.
Ahosen laihdutusvalmentaja, sairaanhoitaja Taina Linna korostaa, että potilaat tarvitsevat paljon tukea ennen ja jälkeen leikkauksen.
Laihdutusleikkausten määrä kasvaa rajusti ympäri maan. Suomessa leikataan silti vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.
"Suomi tulee jälkijunassa. Leikkaus on kuitenkin tällä hetkellä paras laihdutuskeino", sanoo dosentti Matti Pääkkönen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Asenteet leikkausta kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Monella on ollut se harhakuva, että kyse olisi kosmeettisesta kirurgiasta, vaikka oikeasti leikkaus parantaa sairauksia.
On laskettu, että leikkaus maksaa itsensä takaisin kolmessa vuodessa, kun lihavuuden aiheuttamat liitännäissairaudet vähenevät.
Oys on leikannut tähän mennessä noin 50 potilasta parissa vuodessa. Viime vuonna leikkauksia tehtiin koko maassa runsaat 150, vaikka asiantuntijoiden mielestä tarve olisi tuhansia vuodessa.
Yleisin menetelmä on ohitusleikkaus, jossa mahalaukku pienennetään ja yhdistetään pohjukaissuolen ohi suoraan ohutsuoleen. Tulokset ovat hyvät.
Potilaiden paino putoaa keskimäärin 30 prosenttia. Oysin potilailla paino on tippunut vuodessa keskimäärin 48 kiloa.
Lähetteiden määrä Oysiin on lisääntynyt ja jono venynyt vajaaseen vuoteen.
"Laihdutusleikkausjono lienee nopeimmin kasvava jono kirurgiassa. Leikkauspaine kasvaa, mutta leikkaussali ja vuodekapasiteetti ovat jo nyt maksimaalisesti käytössä", kertoo vatsaelinkirurgian dosentti Timo Heikkinen.
Leikkausten määrä on tarkoitus nostaa kahdesta kolmeen viikossa. Pohjois-Suomen tilannetta helpottaa se, että ODL aloittaa leikkaukset tänä syksynä.
Oysissa leikatut ovat olleet tyytyväisiä eikä leikkauksissa ole sattunut vakavia komplikaatioita. Kuoleman riski on eri tilastojen mukaan 0,2-1 prosenttia eli pienempi kuin monissa muissa vatsan alueen leikkauksissa.
Oys leikkaa potilaita, joiden painoindeksi on vähintään 40, jos perussairauksia ei ole. Diabeetikoilla, verenpainepotilailla ja uniapneaa sairastavilla painoindeksiksi riittää 35.