Vanhempien tulisi tarttua lapsen ylenpalttiseen liikunnan lisääntymiseen ja laihtumiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. "Laihduttaminen ei ole lasten hommaa. Jos lapsella on todella tarve laihtua, siinä täytyy olla koko perheen mukana. Silloin kaikki alkavat noudattaa terveellistä ruokavaliota ja lisäävät liikuntaa", Syömishäiriöliiton Pohjois-Suomen aluesihteeri Tanja Tiainen sanoo.
Ensioireet näkyvät usein ruokailun väliin jättämisenä ja liikunnan lisääntymisenä. Hyvin pian syömättömyyttä seuraa mielialan lasku, väsymys ja sosiaalisen elämän kaventuminen.
"On huolestuttavaa, jos televisiota aletaan katsoa seisaaltaan sen vuoksi, että se kuluttaa kaloreita. Eräs nuori sanoi, ettei hän syö enää purkkaa, koska siitäkin tulee kaloreita", kouluterveydenhoitaja Annakaisa Karasti toteaa.
"Sairauden edetessä elimistö alkaa käydä säästöliekillä. Kun kasvava ja kehittyvä nuori ei saa riittävästi energiaa, vitamiineja ja hivenaineita, alkaa verenpaine ja syke laskea ja ääreisverenkierto heikkenee. Nuorta palelee jatkuvasti ja kädet ja jalat ovat kylmät."
Syömisongelman tunnistaminen ja asiasta puhuminen on aina ensimmäinen askel kohti avun saamista. Nuori saa helpoiten apua koulun terveydenhoitajalta.
Karasti harmittelee, ettei heidän aikansa riitä tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja nuorten tapaamiseen. Koulupsykologeja ei ole lähimainkaan tarpeeksi ja kouluterveydenhuollon resurssit on jo nyt venytetty äärimmilleen. Karastin omassa piirissä on 750 oppilasta, kun suositus on 600.