Etelä-Afrikan Durbanissa viikko sitten päättyneelle YK:n ilmastokokoukselle ei asetettu kunnianhimoisia tavoitteita. Etukäteisodotukset liittyivät lähinnä siihen, ettei kitkutellen edennyttä prosessia vallan tapettaisi. Tämän odotuksen kokous kykeni lunastamaan.
Durbanin päätökset ovat kuitenkin laiha lohtu siihen nähden, mihin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tämänhetkisen tietämyksen valossa johtamassa. Ilmasto lämpenee selvästi nopeammin kuin maailman valtiot ovat valmiit torjumaan muutosta.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) luonnehti kokouksen tuloksia merkittävänä läpimurtona ilmastoneuvotteluissa. Arvio on melkoisen ylioptimistinen, sillä Durbanissa ei kyetty sopimaan mitään konkreettista, mikä pysäyttäisi ilmaston lämpenemisen.
Sitä paitsi Suomi sai neuvotteluissa pahasti takkiinsa. Suomea odottaa kymmenien miljoonien lisälasku, sillä metsäpinta-alan vähenemistä ei voida tulevaisuudessa kompensoida metsien hiilinielulla. Hiilinielu syntyy siitä, että metsän kasvu ylittää puuston vähenemän. Tämä on tärkeä väline lieventää ilmaston lämpenemistä lisääviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Durbanin ilmastokokous ei mennyt aivan harakoille, vaikka kouriintuntuvat saavutukset jäivät olemattomiksi. Merkittävin päätös oli se, että 194 osanottajavaltion edustajat kykenivät sopimaan, missä aikataulussa kaikkia maita sitova sopimus tehdään. Sopimus pitäisi syntyä vuonna 2015, jotta se saataisiin lainvoimaiseksi vuonna 2020.
Kun otetaan huomioon, miten ilmastonmuutoksen torjunnassa on tähän saakka edistytty, ei olisi yllätys, vaikka aikataulutavoitteesta tultaisiin lipeämään.
Kaikki sopimukseen liittyvät yksityiskohdat ovat auki, joten kaikki on mahdollista.
Käsitykset siitä, millaiset toimet mitäkin valtiota voisivat koskettaa, ovat kaukana toisistaan. Kehitysmaat haluavat sälyttää suurimman vastuun kehittyneille maille, jotka ovat suurimpia syyllisiä itse ongelmaan. Kehittyneissä maissa ei olla kovin halukkaita uhrautumaan ympäristön hyväksi pelossa, että samalla menetettäisiin talouden kilpailukykyä kehittyville maille.
Monta solmua on aukaistava ennen kuin tämä vyyhti purkautuu niin, että ilmastonmuutoksen torjumisessa päästään sanoista tekoihin. Tavoitteena on saada pidetyksi maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Ilmastotutkijoiden tämänhetkisten arvioiden mukaan nyt ollaan menossa 3,5 asteen nousuvauhtia.
Durbanissa sovittiin, että jatketaan voimassa olevaa Kioton ilmastosopimusta, joka kattaa 15 prosenttia päästöistä. Kioton sopimuksen voimassaoloajan pituus jäi kuitenkin ratkaistavaksi ensi vuonna Qatarissa pidettävässä kokouksessa.
Niinikään sovittiin paljon porua aiheuttaneen ilmastorahaston käynnistämisestä. Tämäkin päätös on melko lailla tyhjän päällä niin kauan kuin kyetään sopimaan, mistä siihen otetaan rahat.
Niinistön julistama historiallinen läpimurto antaa vielä odottaa itseään.