Lähtölaskenta miehitetylle Mars-lennolle on jo alkanut. Vaikka raketti ampaisisi ilmaan vasta vuosikymmenien kuluttua, ensimmäiset suuntaviivat historialliselle löytöretkelle ovat jo tekeillä. Suomessa hankkeesta saatiin tietoja, kun Helsingissä vieraili perjantaina alkaneilla Avaruus 2003 -päivillä Euroopan avaruusjärjestön Esan tiedejohtaja David Southwood.
Southwoodin mukaan eurooppalaisten oma Mars-retkihanke on nimeltään Aurora. Hanke on vielä lapsentöppösissään, eikä laukaisuvuosikymmenestä - saati vuodesta - ole mitään tietoa.
"Vielä kyse on lähinnä siitä, halutaanko kunnia ensimmäisestä miehitetystä Mars-lennosta antaa suosiolla amerikkalaisille, vai ovatko eurooppalaiset mukana valloittamassa punaista planeettaa", Southwood filosofoi.
Suomalaisasiantuntija puolestaan uskoo, ettei Esa missään nimessä yksin lähde miljardiluokan Mars-hankkeeseen. Tekesin teknologiajohtaja ja Suomen Esa-delegaatti Kari Tilli arvelee, että ihmiskunnan suurimman askeleen avaruuteen ottavat Esa ja Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa yhdessä - jos ottavat.
"Paljon riippuu siitä, kannattaako sinne lähteä. Oleellisin kysymys koko hommassa on se, onko Marsissa elämää. Jos sitä jossain muodossa löytyy jo aiemmin, voi olla, että miehitetyn retken aikeetkin raukeavat", Tilli hillitsee.
Jäätä etsimään
Avaruustutkijat myöntävät, että ihmistä ajaa Marsiin lähinnä ikiaikainen seikkailun halu. Kilpajuoksussa Marsiin on Tillin mukaan paljon piirteitä 1960-luvun Kuu-kisasta, jossa Nasa veti venäläisistä pidemmän korren.
Poliittisperäiseen uhmailuun ja ennenaikaiseen starttiin ei Mars-projektissa sen sijaan kenelläkään olisi varaa.
"Hanke on suorastaan pöyristyttävän kallis ja erittäin haavoittuvainen. Kun tähän mennessä suurin osa miehittämättömistä Mars-lennoistakin on epäonnistunut, miehitetty retki olisi tehtävä yhteistuumin ja varman päälle. Sanoisin, että retken toteutumisessa katsotaan mieluummin 2030-luvulle, kuin julkisuudessa esitettyyn vuoteen 2017", Tilli toteaa.
Lisää tietoa lähimmästä kiertolaisestamme saadaan jo tänä jouluna, kun Euroopan avaruusjärjestön Mars Express -luotain saapuu Marsin ilmakehään ja tiputtaa sen pinnalle Beagle II -vekottimen planeetan päällystomua kaivelemaan. Beaglen ja sen emoluotaimen on määrä vihdoin viimein päästä selvyyteen siitä, voisiko Marsissa olla yhä elämää.
"Vihreät miehet kannattaa unohtaa, mutta jos käsitykset Mars-jäästä vahvistuisivat, sen mukana toiveet alkeellisesta elämästä, kuten viruksista tai bakteereista saisivat uutta pontta", Tilli hahmottelee.
Jouluterveiset Maasta!
Marsin ilmakehä on joskus ollut toisenlainen, se tiedetään. Mutta onko siellä jäätä tai minkäänmoista eloa, on Tillin mukaan yhä auki.
"Muutama vuosi sitten Nasan tiedemiehet löysivät etelänavalta meteoriitin palasen, jossa uskottiin olevan fossiloitunut bakteeri. Niin paljon kuin löytöä tutkittiinkin, sen todistusarvo ammoin virinneestä elämästä vierusplaneetalla on heikko. Mars Express kasvattaa toivottavasti tietouttamme", teknologiajohtaja huomauttaa.
Ihminen Marsissa on scifi-luokan unelma, joka jonain päivänä täyttyy, sanoo Kari Tilli. Tillille ja kumppaneille on sitä vastoin luvassa jännät juhlapyhät jo piakkoin, kun luotain apureineen saavuttaa marsperän 25. 12. 2003.