Kenestä tulisi se mahtavin heti pääkaupunkiseudun jälkeen? Suomalaisilla kaupungeilla on ollut kova hinku vertailla toisiaan kautta aikojen. Muutama vuosikymmen taaksepäin Oulu, Tampere ja Lahti seurasivat silmät soikeina, kuinka kaupunkien väkiluvut kehittyvät.
Lahtelaiset ovat ainakin alitajuisesti katkeria Oulun menestykselle. Näin väittää pääkaupunkiseudulta käsin Lahdessa kaksi vuotta työssä käynyt nainen .
1970-luvulle saakka kaupungit olivat kilpakumppaneita, mutta sitten Lahti jäi ja Oulu kroolasi eteenpäin. "Olihan Oulukin ankea kaupunki vielä 1980-luvulla. Tuolloin Oulu oli paska kaupunki, Lahti taas yritti tulla vahvasti esille Lahti Business City-sloganilla, mistä Suomen Chicago- nimityskin sai alkunsa", hän selittää.
Lahtelaiset vertailevat kaupunkeja nykyisin väkiluvun lisäksi esimerkiksi medianäkyvyydessä. "Oululla on ilmakitarat, Huutajat ja Nokian insinöörit. Vastaavia menestysmielikuvia varmaan toivotaan Lahteenkin. Kun näkyvyyttä saavat Lahden sinfoniaorkesteri versus epo ja Hemohes, niin valitettavasti jälkimmäiset vievät varmaan Suomen mittakaavassa voiton."
Medianäkyvyyttä Lahti tulee saamaan ainakin ensi syyskuussa kun kaupungissa järjestetään EU-huippukokous.
Se, että Oululla on Stockmann ja Lahdella ei, tuntuu myös olevan jonkinlainen edistyksen mittari. Lahden lohdutukseksi sai se sentään henkkamaukan ennen Oulua.
Tällä hetkellä kaupungit voivat vertailla toisiaan myös siinä, kuka selviytyy paremmin kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Ouluhan voitti jo reippaasti kisan siitä, kuka tohtii ajaa enemmän päin punaisia.
Lahtelaiset luettelevat omia kulttuurisia ylpeydenaiheitaan kuin aapisesta: Lahden sinfonia, urheilukeskus, Isku, Hartwall sekä radiomäki, josta lähetettiin Suomen ensimmäiset radiolähetykset. Jotkut muistavat kertoa myös, että Lahden juomavesi on maan parasta ja mölkky on lahtelainen innovaatio. Osoituksena siitä kaupunki järjestää vuosittain mölkyn MM-kisat.
Vesijärven rannalla sijaitsevan sataman laivaterassilla juomistaan nauttivat Minna Grön ja Kirsi Roivainen uskovat hämäläisen kulttuurin pärjäävän hyvinkin kisassa.
"Lahdella on monipuolinen kulttuuritarjonta. Salpparin kisat ovat joka vuosi, huonekaluteollisuus on vahvaa ja sitten on tietenkin Sibeliustalo", naiset luettelevat.
Sleepy Sleepersin lisäksi he nimeävät Lahden meriiteiksi Jimi Tenorin, Tehosekoittimen, Krisse Salmisen ja Janne Ahosen.
Kumpikaan ei vaihtaisi pientä, suurta kotikaupunkiaan mihinkään. Ei varsinkaan Helsinkiin, jonne voi hukkua. "Paitsi että tällä hetkellä täällä ei ole töitä", Kirsi huomauttaa. Töitä ei ole ollut monilla pitkään aikaan. 1990-luvun alussa Lahtea ahdisti erittäin korkea syrjäisiä kehitysalueita vastaava työttömyys, eikä kaupunki ole vieläkään toipunut taudista.
Kirsi muistelee käyneensä Oulussa joskus vuosia sitten, mutta kaupunki ei oikein jäänyt mieleen. "Oulusta ei ole oikein mitään mielikuvaa", naiset toteavat.
"Ehkä se on sellainen pohjoisen iso paikka", Kirsi hahmottelee. "Eikö sitä sanota Piilaaksoksi?"
Naiset uskovat lahtelaisten olevan pidättyväisempiä kuin pohjoisen asukkien. Hämäläiset ovat vähän hitaita ja meidän kanssa on vaikeampi päästä juttuun. Pohjoisessa ihmiset ovat iloisempia ja avoimempia", supliikki kaksikko väittää.
Lahti on hyvän kokoinen kaupunki, tori on hyvä ja tapahtumia riittää ympäri vuoden, latelee lahtelainen Tuukka Savolainen. Tuukka on kokoontunut työporukan kanssa kahvipaussille torille.
"Niin ja satama ja sen terassikahvilat ovat mahtavia", hän jatkaa.
Lahtelainen Tommi Huhtanen komppaa mukana: "En ole koskaan edes miettinyt vaihtoehtoja Lahdelle." Pöydän ääressä istuva jyväskyläläinen Janne Naappi on asunut Lahdessa jo kaksi vuotta, mutta joisi kahvia nytkin mieluummin kotikaupungissaan.
"Mieluummin Jyväskylässä. Lahdessa mua ärsyttää esimerkiksi kauppojen sijoittelu, valikoimat ovat pienemmät. Eikä täällä ole yöelämää", Janne arvostelee. Lahtelaiset toteavat yöelämän kuivuuden johtuvan suurimmaksi osaksi siitä, ettei Lahdessa ole yliopistoa.
Elämässään eteenpäin pyrkivät lahtelaiset ajautuvat pois kaupungista. Monet nuoret nimeävät ensisijaiseksi kohteeksi Tampereen, kakkoseksi Helsingin. Oulu ja Rovaniemi ovat jo aika Lappia.
Viiden hengen kahvirinki ei ole tähän mennessä miettinyt syvemmin suhdettaan Ouluun. "Ai ollaanko me kateellisia Oululle?" porukka nauraa ja muovipöytä heiluu mukana. "Joo, jääkiekossa!" Lahti kerää kuitenkin pisteitä kuulemma Jari Litmasella ja FC Lahdella.
Tämän vuoden aikana valmistuvaa Helsinki-Kerava-Lahti oikorataa odotetaan Lahdessa kuin nousevaa kuuta. Lahti on kilpailukykyinen kaupunki ja oikoradan myötä vain paranee, toteavat Ari ja Kiira Laitinen. Oulu on Arille tuttu, sillä hän käy Kalajoella työn velvoittamana joka toinen viikko.
Mihinkään Oulu- kateuteen pariskunta ei ole Lahdessa törmännyt.
"Mitä, kateuttako? No onhan Oulusta lyhyempi matka Lappiin", Ari letkauttaa ja pitää omien kokemustensa perusteella Oulua ja Lahtea hyvin samantyyppisinä kaupunkeina.
Kaupungeilla onkin monia samanlaisia, pieniä piirteitä: Lahtelaiset parkkeeraavat keskustan jalkakäytävät täyteen polkupyöriä, ihmisten ilmoilla voi häpeämättä liikkua tuulipuku päällä. Autoilijat eivät väistä suojatielle pyrkivää Lahdessakaan, kalja tarjoillaan työväestölle kelpaavista muovimukeista.
Erojakin on aistittavissa: Lahden kaduilla ei ole roskan roskaa ja ihmiset vaikuttavat jollain lailla harmonisemmilta ja helpottavan tasapainoisilta. Väkiluvun kehitystä Ari ja Kiira ovat seuranneet työn puolesta: missä päin ovat otollisimmat markkinat.
"Enemmän kyllä kiinnostaa Tampereen kasvu. Totuushan on se, että Lahti on jo ihan täynnä, ei tänne mahtuisikaan enempää", Laitiset toteavat. Se, ettei Lahdella ole omaa lentokenttää, on heidän mielestään vain positiivista.
"Helsinkiin ajaa tunnissa. Hyvä vain, ettei tänne ole tullut lentoliikenteen aiheuttamaa meteliä." Myös lahtelainen Mauri näkee oikoradan tuovan muuttoliikenteen kaupunkiinsa päin.
"Nytkin on jo ennemmin niin päin, että Helsingistä lähdetään tänne. Asunnot ovat täällä puolet halvempia ja oikorata tuo varmasti vielä lisää väkeä."
Maurin väittämää tukevat tilastot: Muuttajien määrä pääkaupunkiseudulta Lahteen on vuosina 1995-2003 yli kaksinkertaistunut, samalla kun lähtömuuttajien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. "Lahti nousee vielä. Tämä vain on tällaista hämäläistä hitautta", Mauri toteaa.
Kulttuurikaupunki Lahteen hän ei kuitenkaan usko.
"Lahti on hyvin nuori kaupunki, eikä meillä oikeasti ole asiaa kulttuuripääkaupungiksi. Eiköhän se kuulu Turulle."
Muhokselta kotoisin oleva Hanna Moilanen on tyytyväinen nykyiseen kotiinsa.
"En oikein kaipaa mitään Oulusta, Lahti on mielestäni todella viihtyisä ja parasta on lyhyt matka Helsinkiin. Ulkoilumaastot ovat täällä mahtavat. Oulussa meri ja Nallikari ovat kyllä hienoja elementtejä, vaikka toisaalta meri tuo kylmyyttäkin. Ja onhan täällä Lahdessakin vesistöä", Hanna muistuttaa. Ja Lahdella on Vesijärven kautta se, mitä oululaiset kaipaavat: satamasta pääsee tuntitolkkuja kestäville risteilyille, olkoonkin sitten makea sisävesistö.
Seitsemän vuotta sitten Lahti tuntui Hannan mielestä ankealta. Kaupunki piristyi ja muuttui viihtyisämmäksi, kun kaupunginjohtajaksi tuli Jyväskylän maalaiskunnan entinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti.
Kolme vuotta kaupungin johdossa toiminut Pipatti myöntää kaupungin panostavan keskustan viihtyisyyteen erityisesti. Viime vuosikymmenen aikana kehitettiin Sibeliustaloa ja satamaa, nyt on vuorossa ydinkeskusta. Lahti ei Pipatin mielestä seuraa kieli pitkällä, kuinka kaukana edellä Oulu menee.
"Emme missään nimessä ole kateellisia Oululle. Kasvuhan on jo ohi Oulussa, toivottavasti he pystyvät pitämään sen ja tuotekehitys säilyy. Onhan se jo kansallinen kysymys ja ylpeys, että Oulu menestyy, eikä se ole meiltä pois. Oulun työpaikkaihme on upea suomalainen saavutus ja osoitus yhteistyön voimasta." Pipatti tietää, että Lahden aika on vasta tulossa.
Nimetön lähde sanoo, että on paljon vanhaa rahaa.
Lahdella onkin suomalaisittain poikkeuksellisen voimakas teollinen rakenne.
"Panostamalla tuotekehitykseen, muotoiluun ja laatuun, tulemme pärjäämään."
Pipatti selittää yliopiston puutteenkin parhain päin: "Meillä on yliopistokeskus, jossa toimii useiden yliopistojen verkkoja. Tämä verkostoituminen on tulevaisuutta, eivät kapea-alaiset kampusyliopistot. Lahden osaaminen, sijainti ja logistinen asema ovat erinomaisia tulevaisuutta silmälläpitäen."
Lahti tuntuu olevan ainakin henkisesti valmis näyttämään, että kaupungin symbolit toimivat kaupunkistrategisesti menestyksen mallina. Kun alamäessä ottaa tarpeeksi lujan vauhdin, voi lentää vielä pitkälle.
Lahti faktaa:
100 000 asukkaan raja rikkoutuu lähivuosina
Lahden kaupunki perustettiin 1905.
Väkiluku: 98 349 (2005). Väestöennuste vuodelle 2010 on 100 994
Väestönkasvu vuodesta 1970: 1,14%.
Työttömyysaste (2004): 15 %.
Museoita: 8.
Lahden mukaan on nimetty asteroidi 1498 Lahti.
