Pohjois-Karjalasta alkanut lähteiden ennallistaminen saa jatkoa Pohjois-Pohjanmaalla, kun metsäkeskus ryhtyy maakunnan yksityismetsissä lähteiden kunnostamishankkeeseen.
Kuluvana kesänä tutkitaan maastossa 150 luonnontilansa menettänyttä lähdettä ja niiden kunnostuskelpoisuus. "Ensi vaiheessa näistä ennallistetaan 30", kertoo ympäristöasiantuntija Irmeli Ruokanen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta. Ennallistamistyöt alkavat syksyllä ja jatkuvat kesällä 2008.
Luonnontilaiset lähteet ja erityisesti niistä riippuvaiset lajit ovat kokeneet kovia muutoksia. Pohjois-Karjalassa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan nykyisin havaittavissa olevista lähteistä vain kymmenesosa on luonnontilaisia. Koko Etelä-Suomessa tilanne on samanlainen tai jopa huonompi.
Lisäksi suuri osa Suomen lähteistä on jo kokonaan tuhoutunut. Luonnontilan muuttumisen tai tuhoutumisen syinä ovat useimmiten metsän hakkuu ja ojitus sekä vedenotto.
Luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähteiden välittömät lähiympäristöt ovat metsälain suojelemia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, niin sanottuja mete-kohteita eli avainbiotooppeja.
Metsälain mukaan näiden lähteiden varjostusta ja kosteaa pienilmastoa ei saa heikentää.
Luonnontilaiset lähteet itsessään ovat puolestaan vesilain suojelemia kohteita, joiden luonnontilaa ei saa muuttaa.
Pohjois-Pohjanmaalla luonnontilaisiksi luokiteltavia lähteitä on jäljellä verrattain vähän. Mete-kartoituksen yhteydessä koko Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelta löytyi 1 535 lähdettä.
Kartoituksen lähteistä ja tihkupinnoista 1 180 on varsinaisia metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. "355 lähdettä ei täyttänyt metsälain kriteerejä", Ruokanen ynnää ennallistamista kaipaavien lähteiden määrän.
Maantieteellisesti lähteet jakautuvat varsin epätasaisesti, sillä näistä lähes 900 sijaitsee Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa.
Ruokasen mukaan Pohjois-Pohjanmaan länsi- ja eteläosan kunnissa on kussakin vain muutamia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lähteitä.
Vaikka kartoituksissa löytyi kunnostettavia lähteitä melkoinen määrä, Ruokanen tietää, etteivät kaikki vielä ole metsäkeskuksen kirjoissa. Metsäkeskus pyytääkin metsänomistajia ilmoittamaan osittain tuhottuja lähteitä, joita he haluaisivat kunnostettavan.
"Ennallistamiseen tarvitaan maanomistajan lupa", Ruokanen tähdentää.
Kunnostusmenetelmänä on useimmiten lähteen vedenpinnan nosto joko tukkimalla läheinen metsäoja tai tekemällä pato. Vanhat rakennelmat ja hakkuutähteet poistetaan lähteestä. Myös lähteestä lähtevän noron tai puron pohjaa voidaan hieman nostaa.
Metsänomistajille lähteiden kunnostamisesta ei koidu kustannuksia, sillä työ tehdään kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena kokonaan valtion varoilla.
Jos Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajat innostuvat joukolla tarjoamaan lähteitä ennallistettaviksi, metsäkeskuksessa ollaan valmiita tekemään hankkeelle jatkohakemus.