Pohjois-Karjalassa on saatu hyviä kokemuksia lähteiden kunnostuksesta kolmen vuoden kokeilun aikana. Tänä vuonna lähteitä kunnostetaan jo 10 metsäkeskuksen alueella eri puolilla maata. Parhaillaan metsäkeskusten asiantuntijat ovat maastokoulutuksessa Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa.
-- Lähteiden palauttaminen luonnontilaan onnistuu, kunhan käytetään riittävän varovaisia menetelmiä. Kaikki työt on tehtävä lapiolla miestyönä, kertoo tutkija Veli Lyytikäinen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta.
Ainakin 20 000 lähdettä
Koko maassa arvioidaan olevan noin 20 000 lähdettä, eräiden arvioiden mukaan määrä voi olla jopa kaksinkertainen. Vain pieni osa lähteistä on enää kunnostuskelpoisia. Liian pitkälle pilaantuneita lähteitä ei kannata kunnostaa väkisin.
-- Varsinkin eteläisessä Suomessa lähteiden luonnontila on heikko. Esimerkiksi maa- ja metsätalous sekä muu talouskäyttö ovat alentaneet niiden alkuperäistä tilaa, kertoo metsäekologian asiantuntija Timo Soininen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.
Soininen arvioi torstaina Tohmajärvellä, että koko maassa pystytään ehkä vuosikymmenen aikana kunnostamaan 2 000--3 000 lähdettä. Pohjois-Karjalassa on kunnostettu tähän mennessä 40 lähdettä ja vuoteen 2010 mennessä noin 200.
Maanomistajat ovat suhtautuneet vapaaehtoisiin kunnostuksiin myönteisesti. Tohmajärveläinen Tapani Tattari kertoi jopa suojelleensa kunnostetun lähteen ympäristön kaiken varalta.
-- Lähde oli 50 vuotta sitten kaivo ja kioskin korvike. Lähteellä pestiin pyykit ja virkistyttiin. Sodan aikana koko kylä haki lähteestä juomaveden, Tattari kertoi metsäalan ammattilaisille maastokohteellaan.
Kunnostus maksaa noin 500 euroa
Lähteiden kunnostus maksaa Soinisen laskelmien mukaan keskimäärin 500--600 euroa. Työmäärästä riippuen kunnostus vaatii parista päivästä viikkoon. Lähteistä poistetaan esimerkiksi puutavaraa ja niihin vuosien kuluessa tehtyjä rakenteita. Lisäksi tehdään pienimuotoisia maansiirtotöitä ja tarvittaessa patoja, joilla yritetään palauttaa alkuperäistä vesitaloutta.
-- Lähteissä on oma lajistonsa, joka ei selviä muualla. Kunnostuksella lajiston elinolosuhteet paranevat. Tällä tavalla pystytään pelastamaan pieni osa suomalaista metsäluontoa, Soininen kertoi.
Soininen arvioi, että metsälaki turvaa tällä hetkellä noin 9 000 lähdettä erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Lähteiden kunnostusta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kustannukset maksetaan metsäluonnon hoidon edistämiseen varatuista rahoista.