Montrealin ilmastokokouksessa päästiin perjantaina alustavaan sopuun toimista, jotka tähtäävät ilmastoneuvottelujen jatkamiseen. Asiasta kertoi uutistoimisto AFP. Yhdysvaltain kanta jatkoneuvotteluihin oli auki vielä perjantaina illalla Suomen aikaa.
Kokoukseen osallistunut Suomen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) vahvisti illalla STT:lle, että Kioton ilmastopöytäkirjan jatkoneuvotteluista oli periaatteessa sovittu. Kokouksessa jatkettiin kuitenkin neuvotteluja siitä, aloitetaanko neuvottelut teollisuusmaiden kesken vai osallistuvatko niihin muutkin maat. Varsinkin teollistuvien kehitysmaiden mukaantuloa on pidetty tärkeänä.
Enestamin mukaan kokouksessa oli päästy lisäksi yhteisymmärrykseen YK:n ilmastosopimukseen liittyvistä vapaaehtoisista jatkotoimista. Yhdysvallat voi Enestamin mukaan kuitenkin kaataa sovun, sillä jatkotoimet edellyttävät kaikkien sopimuksen osapuolien hyväksyntää.
Yhdysvallat on mukana väljässä YK:n ilmastosopimuksessa, mutta ei sitä täsmentävässä Kioton pöytäkirjassa.
Enestamin mukaan Montrealin ilmastokokousta voidaan pitää onnistuneena, jos siellä päästään yhteisymmärrykseen sekä YK:n ilmastosopimuksen että Kioton pöytäkirjan mukaisista jatkotoimista. Odotukset eivät olleet korkealla Montrealiin lähtiessä, ja Enestam varoitteli vielä perjantaina Yhdysvaltain ratkaisusta.
Ympäristöjärjestö Maan ystävien edustaja Montrealissa, ilmastokampanjasta vastaava Lauri Myllyvirta oli ministeriä toiveikkaampi. Maan ystävien kannanoton mukaan kansainvälisellä yhteisöllä näytti olevan lopultakin rohkeutta mennä eteenpäin ilman Yhdysvaltoja, joka oli pitänyt neuvotteluja panttivankinaan.
Kahden viikon jättikokous
Montrealin kaksiviikkoinen ilmastokokous päättyi ministeritason osuuteen perjantaina. Kokoukseen osallistui lähes 10 000 valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja teollisuuden edustajaa.
Hallitusten edustajat pyrkivät torstaista lähtien ratkaisuun siitä, aloitetaanko neuvottelut Kioton ilmastopöytäkirjan jatkosta vuoden 2012 jälkeen. Muun muassa ympäristöjärjestöt vaativat, että neuvottelut on aloitettava saman tien ja niissä on pyrittävä nykyistä selvästi tiukempiin päästövähennyksiin.
EU on ajanut linjaa, jonka mukaan sitovien päästövähennysten rintamaan on saatava liittymään mahdollisimman moni maa. Suomi on samoilla linjoilla. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kaikki maat kattavan uuden neuvottelukierroksen aloittaminen. Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus tuli voimaan 1994, ja sen on ratifioinut eli saattanut voimaan 189 maata.
Kioton ilmastopöytäkirja tuli voimaan helmikuussa tänä vuonna sen jälkeen, kun Venäjä ratifioi pöytäkirjan. Teollisuusmaista Yhdysvallat ja Australia eivät ole sitä ratifioineet.