Franzéninpuiston kevyessä pakkasessa tuoksui tiistaiaamuna aidosti metsätyölle. Puistotyöntekijöiden nälkäiset sahat järsivät lahoja koivuja poikki ja polttopuupinoon.
Seuraavaksi kaatui yksi puu Otto Karhin puistosta, yksi Snellmaninpuistosta ja 12 Ainolanpuistosta.
Kaadettujen koivujen huono kunto oli paljastanut, kun rungolle oli ilmestynyt pakurikääpiä ja lehtisato oli heikko. Lopullisen tuomion oli antanut puututka.
"Aika usein näkee puita, jotka pitäisi tutkia tarkemmin", kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä sanoo.
Oulun keskustasta kaadettiin jo vuosi sitten 80 puuta, mutta enemmän tai vähemmän lahoja puita on edelleen pystyssä. Esimerkiksi Hupisaarilla kaikkia puita ei ole vielä tutkittu.
1980-luvun myrskyt herättivät tutkimaan
Lahot puut ovat usein hieskoivuja, jotka ovat herkkiä vaurioille ja kaupunki-ilman saasteille. Muuten koivu menestyy pohjoisessa jaloja lehtipuita paremmin, minkä vuoksi sitä on Oulussa paljon.
Taina Penttilän mukaan kaupunkipuiden kuntoon on kiinnitetty enemmän huomiota, sen jälkeen kun pohjoisessa riehuivat Mauri-myrsky vuonna 1982 ja Sanna-myrsky 1985. Kun vielä Helsingissä ohikulkija kuoli kaatuneen puun alle, puiden kuntoa alettiin seurata tarkemmin.
"Kyse on turvallisuudesta, ei siitä, että me haluamme tuhota puita", Penttilä sanoo.
Syyn puiden kaatamiseen voi käydä kurkkaamassa vaikkapa Franzéninpuistosta tiistaina kaadettujen puiden kannoista. Puiden ytimet ovat läpilahoja. Pahimmissa puissa lahon osan halkaisija on 25 senttiä, eikä pitopuuta ole ympärillä kuin muutaman sentin paksuisesti.
"Aina ei tyvikään näytä laholta, vaan huonokuntoista voi olla ylempänäkin", puistopuutarhuri Risto Ojala arvioi kaatuneita puita.
Joku puista olisi ensi kesänä kaatunut.
KATSO PUUNKAATO VIDEO!
