Lahnoilla esiintyvä läikkätauti on yleistynyt Vuoksen vesistöalueella. Tautia on havaittu viimeisen kymmenen vuoden aikana Pohjois-Karjalan Pyhäselän ja Oriveden alueella.
Parina viime vuonna tauti on yleistynyt Haukiveden alueella ja sitä on todettu myös Heinäveden Pieni-Kolovedeltä. Läikkätauti aiheuttaa kalojen ihoon haavautumia.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen Eelan Kuopion tutkimusyksikkö on eristänyt oireellisista kaloista Iodobacter-suvun bakteereita. Jodobakteerien ei ole aiemmin osoitettu aiheuttavan kaloille tauteja. Tauti on vaaraton ihmisille, sillä kyseiset bakteerit kasvavat vain alhaisissa lämpötiloissa.
" Lahnojen läikkätaudin todellista levinneisyyttä ei toistaiseksi tunneta, sillä satunnaisesti esiintyviä ihovaurioita pidetään luonnonkaloilla tavallisena ilmiönä. Mahdollisesti uuden kalatauteja aiheuttavan bakteerilajin yleisyys pitää nyt selvittää. Ilmiön merkitystä on vielä vaikea sanoa, sillä kyseessä on uusi laji", kertoo eläinlääkäri Satu Viljamaa-Dirks Eelan Kuopion yksiköstä.
Eelan Kuopion yksikköön toivotaan nyt näytteitä varsinkin viileän veden aikaan esiintyvistä ihovaurioisista kaloista.
Luonnonkaloilla esiintyy melko yleisesti erilaisia ihovaurioita, joita kutsutaan yleisnimellä läikkätauti. Erityisesti lämpimänä vuodenaikana ihovaurioista eristetään usein vedessä yleisesti esiintyvän Aeromonas-suvun bakteereja.
Nyt läikkätaudista kärsiviä lahnoja on saatu näytteeksi poikkeuksellisesti kylmän veden aikana. Joillakin alueilla yli puolella lahnasaaliista on ollut yksi tai useampia ihohaavaumia, joiden halkaisija voi olla useita senttimetrejä.
"Kaikista tutkituista oireellisista lahnoista on eristetty bakteereja, jotka on nyt tunnistettu kuuluviksi Iodobacter-sukuun. Ensimmäiset epäilyt heräsivät toissa kevättalvena."
Viljamaa-Dirksin mukaan jodobakteereja on satunnaisesti eristetty myös viljellyistä kaloista, lähestulkoon kaikilta lohikaloilta. Ilmiön merkitystä on hänen mukaansa vielä liian varhaista arvioida.
Jodobakteereja on löydetty satunnaisesti Englannin ja Skotlannin jokivesistä. Tyyppikanta on Iodobacter fluviatilis, joka tuottaa violettia pigmenttiä. Bakteerin esiintymisestä Suomessa ei ole viitteitä kirjallisuudessa.
"Meillä kaloista eristetyt bakteerit ovat pigmentittömiä ja eroavat tyyppikannasta joidenkin muidenkin ominaisuuksien suhteen."
Jodobakteerit eivät kasva yli 30 asteen lämpötilassa, joten niillä ei ole kykyä tartuttaa tasalämpöisiä eläimiä.
"Ongelma on kuitenkin siinä, että kalan ihon pinta on rikki eli siihen voi tulla muita sekundaarisia tulehduksia. Itse en siis suosittelisi tällaisia kaloja syötäväksi."