Lahnoilla svengaa lujaa Uriah Heepin tahdissa, mutta karpit hakeutuvat piiloon, kun Melrosen musiikki rämähtää soimaan.
Näihin päätelmiin tuli tutkija Mikko Erkinaro, kun hän viime kesänä Kotkan meripäivillä testasi rockmusiikin vaikutusta kaloihin. Tutkimuksesta voi päätellä, ettei musiikki suuresti tunnu haittaavan niitä. Eri kalalajien välillä on kuitenkin selviä eroja käyttäytymisessä.
Tutkimuksessa olivat mukana Kotkan Maretarium-akvaariotalon pääakvaarion asukkaat, lohet, taimenet, kuhat, ahvenet, pienet särkikalat, lahnat, karpit ja hauet. Yli 3 000 katsojan konserttiteltta sijaitsi aivan akvaarion vieressä.
Erkinaro mittasi musiikin vaikutusta vedenalaisilla ja ilmasta tehtävillä melumittauksilla. Lisäksi kalojen liikkeitä videoitiin. Tutkija seurasi eri kalaryhmien uintikäyttäytymistä ja sijoittumista vedessä ennen musiikin alkua ja sen aikana. Pienet särkikalat ja ahvenet pyörivät tiukkana parvena veden yläosassa, mutta Uriah Heepin soiton aikana parvi hajosi lopulta kokonaan. Lahnat jammasivat sen sijaan innoissaan ympäri akvaariota koko konsertin ajan. Akvaarion tarkkakuuloisimmat kalat, karpit, vierastivat möykkää ja piiloutuivat.
Kalojen uintikäyttäytymisestä saattoi päätellä, ettei musiikki aiheuttanut paniikkilähtöjä tai uintinopeuden äkillisiä vaihteluja. Erkinaron mielestä tutkimus osoittaa, että massiivisia rockkonsertteja voi järjestää järvien rannoilla ilman että kalat siitä pahemmin hermostuisivat.
Ääni liikkuu vedessä neljä kertaa nopeammin kuin ilmassa. Äänillä on kaloille tärkeä merkitys, sillä näkyvyys veden alla on usein huono. Kalat käyttävät äänen havaitsemiseen kuuloluita, uimarakkoa ja kylkiviiva-aistia.