Suomalaisissa kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa palvelleet kaksi miestä tuomittiin perjantaina ehdottomaan vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta. Helsingin käräjäoikeuden mukaan kaksikko pyysi ja otti yhteensä kymmenientuhansien Yhdysvaltain dollareiden lahjukset rakennusprojektien yhteydessä.
Oikeus langetti molemmille yli vuoden pituiset vankeusrangaistukset. Tulkkina toiminut 52-vuotias mies sai puolitoista vuotta ja 44-vuotias projekti-insinööri vuoden ja kolme kuukautta ehdotonta vankeutta.
Käräjäoikeus katsoi, että lahjusten ottaminen oli säännönmukaista ja osoitti vakavaa korruptoituneisuutta. Käyttäessään hyväkseen asemaansa kansainvälisen kriisinhallintaorganisaation edustajina kaksikko vaaransi oikeuden mukaan suomalaisen virkakoneiston luotettavuuden.
Myös paikallisen väestön luottamus kriisinhallintaorganisaation haluun toimia oikein ja tasapuolisesti vaarantui. Oikeus totesi, että vaadittujen lahjusten määrä oli huomattava.
-- Vankeusrangaistuksen on oltava ankara, tuomiossa sanotaan.
Miehet myönsivät ottaneensa lahjuksia
Käräjäoikeuden mukaan miehet pyysivät ja ottivat lahjuksia alkuvuoden 2004 ja kevään 2005 välillä yhteensä 39 000 Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi tulkki otti urakoitsijoilta yksin oikeudettomia rahalahjoja tai muita taloudellisia etuja 24 800 dollaria kesän 2004 ja heinäkuun 2006 välisenä aikana.
Lahjusrahat olivat peräisin paikallisilta rakennusurakoitsijoilta, jotka halusivat solmia sopimuksia suomalaisten kanssa.
Kaksikko myönsi ottaneensa lahjuksia mutta vähemmän kuin syyttäjä esitti. He katsoivat, ettei kyse ollut syytteen mukaisesta törkeästä lahjuksen ottamisesta.
Miehet kielsivät, että lahjukset olisivat vaikuttaneet siihen, kuka urakat sai. He kuitenkin myönsivät, että ne olivat omiaan vaikuttamaan heidän toimintaansa. Käräjäoikeus katsoi, että lahjuksilla vaikutettiin miesten toimiin palvelussuhteessa.
Myös esimiehiä epäiltynä jutun yhteydessä
Projekti-insinöörinä työskennelleelle yliluutnantille kuului tarjouspyyntöjen lähettäminen urakoitsijoille, minkä lisäksi hän valitsi oikeuden mukaan usein itse hankkeen urakoitsijan. Todistajan mukaan mies myös ylläpiti listaa, josta urakoitsijat valittiin. Rakennusprojektit olivat suomalaisten ja EU:n rahoittamia.
Korpraali puolestaan toimi rakennusprojektien yhteydessä tulkkina ja yhteyshenkilönä. Hänen roolinsa oli oikeuden mukaan paikallista kieltä osaavana tärkeä, koska urakoitsijat puhuivat vain harvoin englantia. Paikalla olleet suomalaiset taas eivät puhuneet paikallista kieltä.
Tutkinnan aikana selvisi, että tulkin nimissä oli Saksassa pankkitili, jossa on rahaa miltei 430 000 euroa sijoitettuna arvo-osuuksiin. Syyttäjä vaati varoja valtiolle, koska hänen mielestään oli syytä olettaa, että rahat ovat rikoksella hankittuja.
Tulkki sanoi, että rahat ovat pääosin suvun rahoja, jotka hänen äitinsä toi matkalaukussa paetessaan Afganistanista vuonna 1982. Käräjäoikeus katsoi, että rahojen ei ole syytä olettaa olevan peräisin rikollisesta toiminnasta.
Lahjusjuttuun liittyviä rikosepäilyjä tutkitaan yhä kolmen esimiehen osalta. Epäilyt koskevat sitä, ettei havaittuihin laittomuuksiin olisi puututtu.