Yleishyödyllisissä yhdistyksissä ja järjestöissä odotellaan loppuvuotta toiveikkaina, onhan joulunalusaika niin yrityksille kuin yksittäisille ihmisille luonteva ajankohta herkistyä hyväntekijäksi.
Oman jännityksensä tuo se, heltiääkö yritysten tänä vuonna avokätisesti jakamista lisäosingoista ekstraa myös yleishyödyllisiin tarpeisiin.
Ainakaan toistaiseksi ei viitteitä moisesta ole näkyvillä, myönnetään Suomen Punaisesta Rististä, Unicefistä, Pelastusarmeijasta, Nuorten ystävistä sekä Ytyä-yhdistyksestä.
"Jakaisivatpa niitä rahojaan meillekin", huokaa Ytyän eli oululaisten työttömien yhdistyksen toiminnanjohtaja Monika Bulldra. "Olemme vieneet varmaankin 40 yritykseen laput, että haluttaisiin pieniä lahjoituksia jouluvalmisteluita varten, mutta yksikään ei ole ottanut yhteyttä."
Bulldra ei ole heittänyt toivoaan. "Sitä on vain jaksettava kerjätä - eli pitää soitella perään."
Pikkurahalla
paljon hyvää
Tulevalle joululle työttömien yhdistys on saanut rahallista tukea ammattiliitoilta yhteensä noin 600-700 euroa. Summalla yhdistys tarjoaa jouluaattona ilmaisen jouluaterian, saunan sekä elintarvikekassin mahdollisimman monelle jouluaaton viettoon Hietasaareen ilmoittautuneelle työttömälle.
"Summa ei ole iso, mutta olemme tarkkoja ostajia", Bulldra sanoo. Hän myös luottaa, että liikkeistä ollaan pyydettäessä valmiita lahjoittamaan "jotain pientä" kuten shampoota, konvehtirasioita ja ylipäätään elintarvikkeita.
Ylimääräisistä huomionosoituksista oltaisiin kiitollisia myös Nuorten ystävissä, myöntää Oulussa pääkonttoriaan pitävän yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja Irjala.
Nuorten ystävien piti taannoin lopettaa 10-15-vuotiaiden päihteidenkäyttöön puuttuva Pullo pois -kampanja juuri lahjoitusvarojen ehdyttyä.
"Yritysten lahjoituksilla ei ole suurtakaan roolia rahoituksessamme. Jotenkin vain tuntuu, että julkisuudessa paljon esillä olevat järjestöt saavat lahjoituksia helpommin ja enemmän kuin vähemmän tunnetut", Irjala miettii.
Imagokampanjointiin
ei varaa
Pitäisikö Nuorten ystävien kehitellä imagonkohotuskampanjoita tunnettavuutensa lisäämiseksi? Sellaiseen ei kuntien ostopalvelusopimuksista pääosin rahoituksensa saavalla järjestöllä ole varaa - eikä moraalista oikeuttakaan, Irjala näkee.
"Moni firma ei ehkä vain tajua, että myös paikallisesti voi lahjoittaa", miettii Pelastusarmeijan joulupatakeräyksestä Oulun alueella vastaava Matti Arhippainen. Viime vuonna Oulun alueen joulupadan tuotto oli noin 35 000 euroa. Tästä suurin osa tuli yksityisiltä.
Joulutervehdysrahat hyväntekeväisyyteen
Yritysten tyypillisiä tapoja tukea hyväntekeväisyyttä on käyttää joulutervehdyksissään esimerkiksi Unicefin tai SPR:n kortteja.
Yleistymässä on sekin, että joulutervehdyksiin budjetoidut rahat lahjoitetaan suoraan hyväntekeväisyyteen.
"Yrityksiltä saatujen lahjoitusten ja korttimyynnin osuus on yhteensä runsaat kymmenen prosenttia kaikesta vuotuisesta varainhankinnastamme, tuollaiset 700 000-800 000 euroa", arvioi Unicefin yritysyhteistyöstä vastaava markkinointipäällikkö Minna Karvinen.
"SPR:n yrityslahjoituksia koskeva kampanjointi on kohdennettu kahdeksan viime vuoden ajan Hyvä joulumieli -keräykseen, jossa mukana ovat myös Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Ylen Aamu-tv", kertoo SPR:n kampanjapäällikkö John Ekelund.
Hänen mukaansa karkeasti kolmannes keräyksen tuotosta tulee yrityksistä.
Hyvän joulumielen keräystulos on kasvanut vuosittain. Tänä vuonna tavoitteena on saada 390 000 euroa Suomen vähävaraisille lapsiperheille.
Vastikkeellisuus yleistymässä
Ekelundin ja Karvisen mukaan tämän ajan lahjoituksissa trendinä on, että yritykset haluavat hyväntekemiselleen jotain vastiketta.
Tämä näkyy esimerkiksi kampanjoina, joissa kanta-asiakaskorteilla lahjoitetaan bonuksia tai plussia hyväntekeväisyyteen.
Osa hyväntekijöistä haluaa myös mahdollisimman näyttävän julkisuuden. "Se koetaan ikään kuin brändin viestintästrategiaksi", Minna Karvinen miettii.