Sperman ja munasolujen luovuttajien määrä on vähentynyt Pohjois-Suomessa viime vuodesta. Puolitoista vuotta sitten Ouluun perustettu Väestöliiton spermapankki ei ole ratkaissut siittiöpulaa. Myös lahjamunasoluista on jatkuvasti puutetta.
"Tänä vuonna sperman luovuttajia on vajaa puolet ja munasolun luovuttajia noin neljännes vähemmän kuin viime vuonna. Syiksi epäilen epätietoisuutta luovutusasioista ja -paikoista", toteaa Väestöliiton klinikat Oy:n Oulun lapsettomuusklinikan ylilääkäri Sinikka Nuojua-Huttunen.
Parhaimmillaan munasolun luovuttajia on ollut Oulussa 10-12 vuodessa. Testit läpäisseitä spermanluovuttajia on ollut spermapankin tulon jälkeen vain 11.
Lahjoittajien pitää täyttää tietyt kriteerit, ja sukusolujen on kestettävä pakastusta. Luovuttajan ei kuitenkaan tarvitse ajatella, että lahjoittaakseen täytyy olla superihminen.
"Tavalliset terveet miehet ja naiset kelpaavat. Naisen tulee olla alle 36- ja miehen alle 46-vuotias. Periytyviä sairauksia ei saisi olla."
Oulun klinikka etsii lahjoittajia jatkuvasti. Yhteydenotot ovat kallisarvoisia, vaikkeivät ne johtaisi luovutukseen.
"Yhteydenotot lisäävät yleistä tietoutta lahjoittamisesta ja klinikasta, ja luovuttajia voi löytyä esimerkiksi soittajan ystäväpiiristä", Nuojua-Huttunen havainnollistaa. Väestöliiton Oulun klinikan toimintaa ei vielä tunneta kaikkialla Pohjois-Suomessa.
Vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki on säikäyttänyt jotkut lahjoittajaehdokkaat. Lain mukaan lapsi saa halutessaan tietää lahjoittajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään. Oulun klinikan vastaavan hoitajan Arja Laihon mukaan laki ei tule luovuttajille enää useinkaan yllätyksenä.
"He ovat selvittäneet asiaa etukäteen ja miettineet lahjoitusta. Kun soittaja ottaa yhteyttä, kerromme laista. Yleisin kommentti on, että lapsen on tärkeä saada tietää omat juurensa", Laiho kuvaa.
Vanhemmilla ei ole velvoitetta kertoa lapselle luovutettujen sukusolujen käytöstä tai hedelmöityshoidosta, mutta avoimuutta suositellaan.
