Hedelmöityshoitoihin hakeutuvien määrä kasvaa jatkuvasti ja samalla kasvavat hoitojonot. Stakesin mukaan viime vuonna esimerkiksi koeputki- ja mikrohedelmöityshoitojen määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hoidoissa käytettävistä luovutetuista munasoluista on ollut jatkuva pula, ja viime aikoina myös lahjasiittiöiden varastot ovat monilla klinikoilla ehtyneet.
Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikalla on jouduttu tänä vuonna turvautumaan tanskalaiseen spermaan, kertoo ylilääkäri Sinikka Nuojua-Huttunen. "Tanskalaisia siittiöitä on tilattu Ouluun vajaalle kymmenelle pariskunnalle kevään aikana", Nuojua-Huttunen sanoo.
"Jatkossa pitäisi panostaa enemmän spermapankkitoimintaan Suomessa ja yhdistää voimavaroja sekä houkutella pohjoissuomalaisiakin miehiä mukaan luovuttamaan siittiöitä." Nuojua-Huttusen mukaan luovuttajaksi haluavan kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Väestöliiton klinikalle.
Luovuttajat säikähtivät uutta lakia
Siittiöpulan syynä on syyskuussa voimaan astunut uusi hedelmöityslaki. Sukusolujen luovuttajat näyttävät säikähtäneen sitä, että lain mukaan jokaisen luovuttajan täytyy rekisteröityä.
Luovutetusta sukusolusta syntynyt lapsi saa halutessaan 18-vuotiaana tietää biologisen vanhempansa henkilöllisyyden.
"Ehkä kaikki eivät halua elää sellaisen ajatuksen kanssa, että noin 19 vuoden päästä oven takana seisoo tuntematon nuori", Nuojua-Huttunen pohtii.
Oysin naistentautien klinikalla ei puolestaan ole käytössä varsinaisia sukusoluvarastoja, eikä potilaita hoideta lahjasukusolulla vaan pariskunnan omilla saatavilla soluilla.
"Lapsettomuushoidoissa ei ole tapahtunut suuria uusia läpimurtoja pitkään aikaan", kertoo Oysin lapsettomuuslääkäri, dosentti Ilkka Järvelä.
"Seuraava askel lapsettomuushoidoissa on jäänyt ottamatta ja raskaustulokset ovat pysyneet samana noin kymmenen vuotta. Toivottavasti joku löytäisi viisasten kiven tässä asiassa."
"Näyttää siltä, että hoitoihin on tulossa jatkuvasti lisää ihmisiä. Samalla myös ensisynnyttäjien keski-ikä nousee", Järvelä arvioi.
Samalla kun entistä useampi kärsii lapsettomuudesta, pieni joukko naisia hankkii paljon lapsia. Suomesta on tulossa yhtäaikaa sekä lapsettomien että suurperheiden maa.
Äitienpäivä saattaa ahdistaa
Lapsettomuuskriisin käsittely on tärkeää, muistuttaa ylilääkäri Sinikka Nuojua-Huttunen. "Moni haluaa tietää heti missä vika on, jos lasta ei kuulu. Syytä ei aina edes löydy. Myös stressi vaikuttaa osaltaan siihen, tuleeko nainen raskaaksi vai ei, mutta stressin vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta tarkkaan", Nuojua-Huttunen kertoo.
Tänään äitienpäivän aattona vietetään lapsettomien lauantaita, jota vietettiin ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten.
"Tarkoitus on muistuttaa, että äitiys ei ole kaikille itsestäänselvyys. Äitienpäivä on monelle lapsettomalle hankalaa aikaa, kun äitiyden onnea pukkaa lehtien sivuilta", lapsettomien yhdistyksen Simpukka ry:n puheenjohtaja Miia Mikkonen toteaa.
"Tahattomasti lapseton voi viettää äitienpäivää myös iloisesti lähtemällä vaikkapa piknikille kotona murehtimisen sijaan", Mikkonen vinkkaa.