Lahjakkuus on paljon muuta kuin korkea älykkyysosamäärä. Kansainvälisessä kasvatusalan konferenssissa Lahdessa tutkijat lukivat käsitteeseen myös rohkeuden ja optimismin sekä kyvyn ihmetellä, tuntea nykyhetki, mysteerit ja arvot.
-- Opetuksessa pitäisi antaa ainakin ajoittain tilaa sille, että lahjakkaat lapset voivat opiskella itseään kiinnostavia asioita mieluisten kaverien kanssa, katsoi yhdysvaltalainen professori Joseph S. Renzulli.
Tietotekniikka luo opetuksen yksilöllistämiseen uusia mahdollisuuksia. Professori Renzulli esitteli järjestelmää, jossa lapset profiloidaan älykkyytensä sekä oppimis- ja ilmaisutapansa perusteella ja heille tarjotaan mahdollisuus työskennellä kaltaistensa kanssa.
Yhdysvaltalainen professori Jane Piirto suositteli kokemustensa perusteella erillistä opetusta. Lahjakkaitten kesäkursseilla hän on havainnut, miten lapset eivät voi lopettaa keskustelua, kun kerrankin saavat haastavaa seuraa. -- Myös sosiaaliset ja tunnetarpeet täyttyvät, kun aivot ovat käytössä.
Konferenssin puheenjohtajan professori Kirsi Tirrin mielestä Suomessa ei ole tarvetta perustaa erillisiä kouluja lahjakkaille.
-- Meillä on jo nyt paljon paikkoja näille "erilaisille oppijoille". Mistä muusta on kyse, kun lukioon vaaditaan yhdeksikön keskiarvoa tai musiikkikouluun karsitaan testeillä?
Nykyinen järjestelmä antaa mille tahansa koululle hyvät mahdollisuudet ottaa lahjakkaat oppilaat huomioon, Tirri muistutti lehdistötilaisuudessa.
Mandela ja Äiti Teresa
Professori Renzulli oli laajentamassa lahjakkuuden käsitettä niin varhain, ettei hänellä oli vaikeuksia saada artikkelinsa julki. Nyt malli on yleisesti hyväksytty.
-- Kouluarvosanoilla on merkitystä, jos katsotaan lapsen potentiaalia, mutta yhtä tärkeä on luonne: optimismi, rohkeus ja näkemys.
-- Olisipa hallituksissa tuhansia nelson mandeloita ja sosiaalityössä kymmeniä tuhansia äiti teresoita!
Renzullin mielestä joka neljäs ihminen on tavalla tai toisella lahjakkaampi ja samalla luovempi kuin muut. Useimmat tutkijat soisivat leiman vain yhdelle sadasta.
Yhteisöllisyys arvossa
Kirsi Tirri lukee lahjakkuuteen myös spirituaalisen tekijän. Sanaa ei voi hänen mukaansa suomentaa, mutta onneksi se on selitettävissä.
-- Vaaditaan herkkyyttä sille, että on muutakin kuin arkielämä. Lahjakas osaa olla tässä ja nyt, vaikka opetus keskittyy menneisyyteen ja tulevaisuuteen. On tunnettavat myös arvot, esimerkiksi se, mikä on elämän ja oma tarkoitus.
Tietopainotteisuuden keskellä Tirri korostaa kykyä tuntea mysteereitä, suomeksi taitoa ihmetellä ja ihailla, kertoa ja kuunnella tarinoita. -- Ei ole ihme, että nuoret ovat ihastuneet Potter-kirjoihin.
Osa spirituaalista lahjakkuutta on yhteisöllisyys. -- Täysi individualismi on mahdottomuus, sillä meidän on huolehdittava toisistamme ja heikommista, korostaa Tirri.
Onnella osansa
Brittiprofessori Joan Freeman neuvoi varovaisuuteen, kun lapsia luokitellaan lahjakkaiksi. Hän perustaa sanansa yli 30 vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen. Osa tuntee nyt, nelikymppisenä jääneensä jotakin vaille.
-- Korkean älykkyysosamäärä ennakoi kyllä pärjäämistä, mutta onnellakin on iso osa. Jotkut ovat tarttuneet mahdollisuuteen ja toiset hylänneet samanlaisen. Mielenterveysongelmiakin esiintyy.
Professori Freemanilla on vaikeuksia vastata kysymykseen, ovatko tutkitut onnellisia. Hän tietää muistin tekevän tepposia. -- Osa väittää opiskeluaikaansa elämänsä parhaaksi, mutta tutkimusaineistoni kertoo toista.