Oulu Mikä yhdistää Suomi-kiekkoilun suurlahjakkuuksia Mikael Granlundia, Joonas Donskoita ja Antti Erkinjunttia?
Vastaus on tuolla ulkona.
Se on luonnonjäiden kiehtova kutsu; Granlund Oulunsalossa, Donskoi Isoholman kentällä Raahessa ja Erkinjuntti Tapionkylässä 28 kilometriä Rovaniemeltä kohti Kittilää.
"Siellä olen aika monta tuntia pelaillut ja hionut taitoja, monesti ihan yksin", Erkinjuntti, 23, kääntää ajanlaskun yli kymmenen vuoden päähän, jolloin hän täytti kaikki pikkupojan tunnusmerkit.
Ilmaisu on alimitoitettu, sillä käytännössä Erkinjuntti leipoi siellä kiekkoa joka päivä monta tuntia ja monen vuoden ajan. Ajoittain jopa epäinhimilliset olosuhteet eivät tahtia hidastaneet.
"Kerran taisi olla jopa lähes 50 astetta pakkasta, mutta yleensä yritin vetää rajan noin 30 asteeseen."
Nyt edellä mainittu kolmikko patsastelee suomalaiskiekkoilun huipulla; Granlund ja Donskoi pikkuleijonien mukana taistelemassa MM-pronssista Minskissä, ja Erkinjuntti TPS:n sensaatiojoukkueessa liigafinaaleissa.
Erkinjuntti on oman erikoisalansa luonnonoikku. Hän on liigahistorian ainoa pelaaja, joka on noussut RoKi:n Suomi-sarjajoukkueesta SM-liigan kirkkaiden lamppujen alle neljässä vuodessa.
"Olen tätä kuviota itsekin usein miettinyt, miten nousin niin nopeasti liigapelaajaksi. Taitotaso on aina ollut korkea, kehityin tasaisesti ja välillä isoinkin harppauksin", Erkinjuntti taustoittaa.
Samaa reittiä
Suikkasen kanssa
Menestystarinan suurin yksittäinen tekijä on valmentaja Kai Suikkanen, jonka kanssa Erkinjuntti on kulkeutunut Rovaniemen ja Kajaanin kautta Turkuun.
"Kun Kaitsu pyysi minua mukaansa Kajaaniin, päätös syntyi välittömästi."
Erkinjuntin oli helppo lähteä 20-vuotiaana jääkiekon perään, koska suuntaviivat ammatinvalintaan olivat kristallisoituneet pienen pojan päähän jo alle kouluikäisenä.
"Kun olin kolmevuotias, perheemme muutti Tapionkylään. Kun olin kuusivuotias, tiesin, että minusta tulee jääkiekkoilija, enkä ole elämässä muuta osannut tehdäkään kuin pelata", Erkinjuntti naurahtaa.
Suikkasen työtodistus Erkinjuntista kertoo paljon.
"Erittäin taitava, ei pelkää haasteita vaan pelirohkeutta on paljon, ja menee urallaan koko ajan eteenpäin. Viimeinen harppaus kansainväliseksi pelaajaksi on vielä tekemättä, mutta senkin aika tulee, kun hän saa vähän fysiikkaa lisää", Suikkanen luonnehtii.
Suikkasen alaisuudessa Erkinjuntin on kelvannut pelata.
"Hän on antanut mahdollisuuden pelata paljon - niin RoKi:ssa, Hokissa kuin TPS:ää."
Ainutkertainen
mahdollisuus?
Turussa on jo koettu yhdensorttinen täyttymys, kun TPS on noussut viiden laihan vuoden jälkeen jymy-yllätyksen tavoin takaisin Suomen kiekkokartan ytimeen. Erkinjuntti on täysin varma, että nälkä ei lopu vielä tähän.
"Yritän koko ajan muistaa, että tätä samaa mahdollisuutta ei ehkä tule enää koskaan uudestaan. Kysymys voi olla täysin ainutkertaisesta kokemuksesta", Erkinjuntti piiskaa itseään ja koko joukkuetta.
Toiseen JYP-otteluun Suikkanen kasasi yhteen vanhat joukkuekaverit Hokin ajoilta kaudelta 2006-2007.
Erkinjuntti, Marko Virtala ja Jarkko Hattunen ovat tehneet kaukalossa vakuuttavaa jälkeä, eikä JYP päässyt tekemään heidän aikanaan kuin yhden maalin.
"Virtala oli Hokissa ketjukaveri koko ajan, mutta Hattunen ei vissiin kertaakaan", Erkinjuntti muistaa.
Ketju aiheuttaa päänvaivaa myös HPK:n Jukka Rautakorvelle, sillä kolmikko pystyy sekä ratkaisuihin että tylsyttämään vastustajan syömähampaat.
"Emme ole vielä tähän mennessä pelannneet ketju ketjua vastaan, koska ei sillä ole väliä, ketä siellä on vastassa."
Rovaniemelle
aina kun ehtii
Yhteys Rovaniemelle on edelleen kiinteä, vahva ja vankkumaton, vaikka Suomi on pitkä maa etelästä pohjoiseen - ja päinvastoin.
"Aina kun on pitempi vapaa, käyn Rovaniemellä, missä asuvat tyttökaveri, vanhemmat ja parhaat kaverit. Yleensä olen mennessä lentänyt ja hypännyt sitten paluumatkalla yöjunaan. Kesällä tietysti kuljen matkan autolla."
RoKi:n putoaminen Mestiksestä Suomi-sarjaan kouraisi myös Erkinjunttia syvältä.
"Se oli tosi kova paikka, ja harmittaa kovasti niin tuttujen jätkien kuin koko seuran puolesta. Nousuilo muuttui aivan liian nopeasti suunnattomaksi pettymykseksi", Erkinjuntti sanoo hiljaa.
Turun murre
ei tartu
Turun murre ei ole niitä kaikkein kauneimpia. Erkinjuntti pelaa TPS:ssa nyt kolmatta kauttaan, mutta puheen aksenttiin ei ole eksynyt turkulaisia painotuksia.
"Ei sitten yhtään", Erkinjuntti vastaa kysymykseen Turun murteen tarttumisesta.
"Nyt taidan puhua aika tavallista suomea, kun olen kuitenkin pyörinyt siellä sun täällä. Mutta kun käyn Rovaniemellä ja palaan juurilleni, silloin on helppo puhua kaikkien kanssa mie ja sie", keventää Erkinjuntti - Rovaniemen Tapionkylän lahja mestaruutta tavoittelevalle TPS:lle.
1. finaali HPK-TPS torstaina kello 18.30. Maksukanava Nelonen Sport Pro lähettää ottelun suorana.