Helsinki Oululaislähtöinen tanssija ja koreografi, tanssitaiteen lehtori FM Paula Tuovinen on valittu tanssikoulun johtajaksi Tanskaan.
Kyseessä on Tanskan valtiollisen teatterikoulun alainen nykytanssin koulu, Skolen for Moderne Dans.
"Tämä on nyt tämmöinen vaihto: Kun Suomen Kansallisbaletin johtajana on tanskalainen Dinna Björn ja sieltä tulee balettitietoutta tänne, niin vaihdamme nyt täältä nykytanssitietoutta sinne", kujeilee Paula Tuovinen.
Päivää aikaisemmin hän oli kuullut läpäisseensä Tanskan tanssikoulun kaksivaiheisen kansainvälisen haun. Koulu on niin nuori, että Tuovinen on vasta sen kolmas johtaja. Hän seuraa virassa ruotsalaista Anna Gripiä, jonka kausi päättyy heinäkuun lopussa.
Paula Tuovisen sopimus on nelivuotinen 2004-2008. Käytännössä hän aloittaa työnsä Tanskassa 1. joulukuuta.
Tanssija ei ole vain liikkuva ruumis
Nyt Paula Tuovisella alkaa tanskan kielen opettelu. Haasteena on kehittää Tanskan koulusta korkeakoulutasoinen, tanssijan tutkintoja tarjoava oppilaitos - vastaava kuin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitos Suomessa ja Danshögskolan Ruotsissa.
Taakse jää Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen lehtoraatti, jota Tuovinen ehti hoitaa kolme vuotta. Työsuhde tanssitaiteen laitokseen on kuitenkin paljon pidempi: vuodesta 1993. Toistaiseksi Tuovinen ei irtisano itseään vaan ottaa ensin puolen vuoden virkavapaan.
"Skolen for Moderne Dans on korkeinta nykytanssin opetusta Tanskassa antava valtion koulu, mutta se ei ole yliopistotasoinen. Suurimpana visiona onkin kehittää opetus korkeakoulutukseksi. Se helpottaisi koulusta valmistuvien taiteilijoiden asemaa ja jatkokouluttautumista sekä tietysti koulun kansainvälistä yhteistyötä muiden taideyliopistojen kanssa ympäri Eurooppaa", linjaa Paula Tuovinen.
Hän haluaa painottaa, että tanssijoiden ja ylipäänsä taiteilijoiden tulee olla yhtä sivistyneitä kuin muiden korkeakouluopiskelijoiden.
"Aiemmin oletettiin, että tanssija on vain ruumis, joka liikkuu, ja ettei ruumiin liikuttamiseen tarvita älyä ja sivistystä. Mutta tanssijakäsitys on muuttunut, ja tämä on yksi asia, mitä tulen painottamaan Tanskassa."
"Toiseksi yritän rohkaista naistaiteilijoita tekemään omia taideteoksia. Pyrin siihen, etteivät naistanssijat automaattisesti ajattelisi, että 'kunhan minä pääsen jonkun teokseen tanssimaan'. Se jää nähtäväksi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta tämmöinen ajatus minulla ainakin on."
Ei pelkkä johtaja vaan joka paikan höylä
Tanskan koulussa on pääasiassa tanskalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita etenkin Malmöstä. Ilmeisesti yksikään suomalainen ei ole siellä vielä opiskellut. Koulu tarjoaa nelivuotisen tanssijan koulutuksen. Oppilaita on sisällä kerrallaan kaksi vuosikurssia, yhteensä noin 40 oppilasta.
Koulu on nuori verrattuna Suomen tanssitaiteen laitokseen, joka täytti 20 vuotta viime syksynä. Tanskan koulu syntyi vuonna 1998 aloitetun tanssiprojektin tuloksena. Kokeilu vakinaistettiin kouluksi 2000.
Paula Tuovisen ensimmäinen kosketus Tanskan koulutukseen on ajalta, jolloin se oli vasta tanssiprojekti. Tanskalaiset olivat tuolloin mukana Pohjoismaisten tanssikoulujen kokoontumisessa Islannissa.
Koulun uutuus tekee siitä myös haasteellisen työpaikan.
"Tämä on sen verran pieni koulu ja semmoisessa vaiheessa, ettei johtaja ole pelkkä johtaja vaan joka paikan höylä: hän opettaa, huolehtii opiskelijoiden arvioinnista, hallinnosta ja taloudesta. Johtaja hoitaa periaatteessa kaiken."
Tanskan nykytanssin koulu sijaitsee Kööpenhaminassa Christianshavn-nimisessä kaupunginosassa Holmen-saarella, minne on keskitetty useita valtion taideoppilaitoksia. Tanssikoulun vieressä toimii Tanskan valtion elokuvakoulu.
Blondi lihoi graduksi ja paisuu lisensiaattityöksi
Paula Tuovinen on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tanssija ja koreografi, jonka teoksia on nähty sekä näyttämöllä että filmillä.
Pohjoisesta ja oululaisuudesta on ammentanut etenkin hänen koreografiansa Faravidin maa (1998), jonka nimi on otettu professori Kyösti Julkun samannimisestä teoksesta. Tanssiteos kuvasi pohjoista jäyhyyttä ja epäromanttisuutta. Siitä on tunnistettu esimerkiksi entisen kulttuurikapakka Haarikan pitkät, hytisevät asiakasjonot.
Täydenkuun Tanssit -tapahtumassa Pyhäjärvellä nähtiin vuonna 2001 teos Aistin. Ensi kesänä Pyhäjärvellä nähdään tanssielokuva Potretti, joka on syntynyt koreografi Paula Tuovisen ja ohjaaja Saara Cantellin yhteistyönä.
Tuovisen tuorein koreografia on Shading Meaning, joka on tehty tanssitaiteen laitoksen maisteriopiskelijoille.
Tanssijan ja opettajan työnsä ohessa Paula Tuovinen on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta kulttuuriantropologian laitokselta tänä keväänä. Hänen pro gradu -työnsä aihe on Merkityksen ruumiillinen rakentuminen, aineistona tanssitaideteos Blondi. Blondi on Tuovisen oma koreografia, jolla hän on kiertänyt muun muassa Ranskassa, Norjassa, Belgiassa, Hollannissa, Jugoslaviassa ja Ruotsissa.
"Varhaisessa vaiheessa opiskelu oli rasite. Se oli poikkeuksellista, että minulla oli kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian opinnot siinä rinnalla. Nyt se kääntyy voitoksi, ja uskon, että pystyn hyödyntämään opintojani jollakin tavalla tulevassa työssäni. Nyt niistä on etua."
Vaikka Tuovinen on asunut Helsingissä 1980-luvun puolivälistä alkaen, hän ei ole vaihtanut kirjojaan Helsingin yliopistoon. Hän aikoo pysyä Oululle uskollisena myös jatko-opinnoissaan. Blondi on syventymässä lisensiaatin työksi.
Synergiaetuja myös Pohjois-Suomen kanssa
Pohjois-Suomi ja tanssin verkostot täällä pysyvät myös kiinteästi ajatuksissa edelleen. Paula Tuovinenhan perusti JoJo - Oulun Tanssin Keskuksen pohjalta löytyvän Oulun Tanssistudion yhdessä Pirjo Yli-Maunulan kanssa.
"Voisin hyvinkin kuvitella, kun Pirjo Yli-Maunula nykyisin johtaa Täydenkuun Tanssit -tapahtumaa, että voisimme vaikka hyödyntää samoja opettajia."
Pohjoismainen tanssiyhteistyö on lähtenyt vilkkaammin liikkeelle vasta viime aikoina. Syyksi yhteistyön vähyyteen Paula Tuovinen näkee puuttuneet infrastruktuurit: ei ole ollut rakenteita, jotka olisivat voineet keskustella keskenään. Nyt niitä alkaa olla.
"Kaikista mahdollisista kansainvälisistä ja kansallisista verkostoista on apua, Suomessa kehitteillä olevista tanssin aluekeskuksista, Barents-yhteistyöstä...
Tuovisen mielestä on hienoa päästä testaamaan omia ideoita ja monipuolista alan kokemusta Tanskassa ja kokeilla, miten noin haasteellisesta henkilöjohtajan hommasta ylipäänsä selviää.