Malesialaisen kansantarinan mukaan oranki pystyi aikoinaan kulkemaan Borneon saaren päästä päähän laskeutumatta kertaakaan alas puusta. Nykyään temppu on mahdoton, sillä lähes 80 prosenttia Malesian ja Indonesian metsistä on hakattu tai poltettu.
Orankien levinneisyysalue kattoi ennen melkein koko Kaakkois-Aasian, mutta nykyisin niitä elää vain Borneolla ja Sumatran luoteisosassa. Populaatiot pienenivät viime vuosisadalla yli 90 prosenttia. Sumatranoranki on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, borneonoranki erittäin uhanalaiseksi. Elinalueiden jatkuva kutistuminen on merkittävin syy näiden maailman suurimpien puussa elävien nisäkkäiden ahdinkoon.
Afrikkalaiset suuret ihmisapinat, simpanssit, bonobot ja gorillat, ovat orankien kohtalotovereita, sillä nekin saattavat kadota luonnosta muutamassa vuosikymmenessä.
Elinympäristöjen häviämisen ohella ihmisapinoiden tulevaisuutta uhkaavat salametsästys ja laiton lemmikkikauppa sekä altistuminen ihmisistä leviäville taudeille ja loisille. Apinoita jää myös muille riistaeläimille tarkoitettuihin pyydyksiin.
Lihaa ja taikakaluja
Metsätalous, maanviljely, karjankasvatus, kaivostoiminta ja raakaöljyn tuotanto pirstovat trooppisen Afrikan metsäalueita yhä pahemmin, minkä seurauksena ihmisapinat joutuvat elämään pienissä, toisistaan eristyneissä populaatioissa. Eristyneisyys lisää populaatioiden riskiä hävitä esimerkiksi ikä- tai sukupuolijakaumassa tapahtuvan sattumanvaraisen muutoksen takia.
Metsien hakkuilla ja apinoiden metsästyksellä on myös selkeä yhteys. Puutavaran kuljetuksia varten rakennettavat tiet päästävät metsästäjät niillekin gorillojen, simpanssien ja bonobojen elinalueille, jotka ennen olivat saavuttamattomia. Hakkuualueiden työntekijät myös ostavat apinoiden lihaa.
Kaikki afrikkalaiset ihmisapinalajit ovat rauhoitettuja esiintymisalueillaan, mutta monilta valtioilta puuttuu resursseja ja tahtoa säädösten valvontaan. Villieläinten liha on monien maaseudulla elävien ihmisten tärkein proteiinin lähde, ja kaupunkialueillakin se on suosittua.
Ihmisapinoita metsästetään myös perinteisen lääketieteen tarpeisiin ja taikauskon vuoksi. Esimerkiksi bonobon eli kääpiösimpanssin ruumiinosista tehtyjä taikakaluja on Kongon demokraattisessa tasavallassa runsaasti myynnissä. Niiden uskotaan antavan voimaa ja parantavan seksuaalisia kykyjä. Eteläisessä Kamerunissa puolestaan maanviljelijät uskovat gorillan karvojen antavan suojaa taikuutta vastaan.
Ja kun raskaana oleva nainen kiinnittää lanteilleen gorillan sormen tai varpaan, syntyvä lapsi on elinvoimainen.
Suojelua tehostettava
Simpansseista suurin osa elää suojelualueilla kuten kansallispuistoissa. Sielläkin niitä metsästetään yleisesti ja poikasia pyydystetään lemmikeiksi.
Myös gorilloja tapetaan suojelukohteissa. Kahuzi-Biegan kansallispuistossa Kongon demokraattisessa tasavallassa metsästys on ympäristöjärjestö WWF:n mukaan yltynyt niin, että koko itäisen tasankogorillan populaatio on pienentynyt viidessä vuodessa 80-90 prosenttia. Ympäristöjärjestön organisoima partiointi kansallispuistossa viime vuonna johti 52 salametsästäjän pidättämiseen.
Suojelualueet joutuvat myös laittomien metsänhakkuiden kohteeksi. WWF uutisoi vastikään tuhansien laittomien uudisasukkaiden asettumisesta niinikään Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevaan Virungan kansallispuistoon, joka on äärimmäisen uhanalaisen vuoristogorillan tärkeintä elinaluetta. Puistosta on kaadettu laajoja alueita metsää viljelysten ja laidunten perustamista varten.
Suojelualueiden hoidon ja valvonnan tehostaminen onkin välttämätöntä, jos ihmisapinoiden tulevaisuus
aiotaan turvata.