Poliisin tietoon tulleiden lähisuhdeväkivaltatapausten määrä kasvoi viime vuonna kolmellatoista prosentilla. Yhteensä poliisin tietoon tuli 3 567 tapausta.
Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan väkivalta kohdistuu edelleen liki 80 prosentissa tapauksista naisiin.
Kaksi kolmannesta tilastoiduista tapauksista oli avio- tai avopuolisoiden välistä väkivaltaa. Perheen sisällä tapahtuneiden väkivallantekojen uhreista jopa 90 prosenttia oli naisia.
Väkivaltatapauksista suurin osa oli pahoinpitelyjä. Kuolemaan näistä johti 21. Lapseen kohdistuneita seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia tuli ilmi 199.
Väkivaltatapausten määrän tilastollinen kasvu ei välttämättä johdu tapausten tosiasiallisen määrän kasvusta.
Rikoskomisario Tapani Tasanto Oulun poliisista arvelee, että tilastoluvut johtuvat ennen muuta siitä, että lähisuhdeväkivalta havaitaan entistä useammin. Kynnys puhua kipeästä asiasta on madaltunut. Lisäksi poliisi ja muut viranomaiset ovat saaneet erikoiskoulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi.
"Yhä on sellaistakin ajatusta, että väkivaltaa pidetään perheen sisäisenä häpeällisenä ongelmana, eikä siitä haluta tai uskalleta ilmoittaa", Tasanto sanoo.
Oulun läänissä lähisuhdeväkivaltatapauksia rekisteröitiin viime vuonna 328. 80 prosentissa tapauksista uhri oli nainen.
Oulun ensi- ja turvakodissa hoidettiin viime vuonna 146 lähisuhdeväkivallasta kärsinyttä perhettä. Määrä oli edellisvuosien kaltainen. Sen sijaan hoitoaikojen pituus kasvoi.
Turvakodin toiminnanjohtaja Arja Sutela uskoo tilastollisen väkivaltatapausten määrän kasvun johtuvan ilmoituskynnyksen madaltumisesta.
"Tilastot kertovat vain, että apua on haettu entistä enemmän, ja sehän on myönteistä."
Eri kunnissa eri kohtelu
Sutelan mukaan ongelmat lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa liittyvät resursseihin.
"Turvakotiin tulevalle perheelle joudutaan hakemaan maksusitoumus kunnan sosiaalivirastosta. Eri kunnissa tapauksiin suhtaudutaan kovin eri tavalla ja rahaa jatkohoitoon myönnetään eri perustein. Ihmisillä tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet saada apua", hän sanoo.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkku Rousu vahvistaa, että ongelman laajuuteen nähden resurssit kaikissa kunnissa eivät ole riittävät. Hän kuitenkin painottaa, että maksusitoumuksiin liittyvät ongelmat ovat yksittäisiä.
"Näille palveluille on paljon kysyntää, ja turvakodit ovat jatkuvasti aivan täynnä", hän sanoo.
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuneen valtiollisen kehittämishankkeen myötä kunnissa on Rousun mukaan entistä enemmän tietoa ja taitoa tarjota apua väkivaltatilanteissa.
"Mutta ei tämä työ ikinä valmista ole", hän sanoo.
Arja Sutelan mukaan on myönteistä, että yhteiskunta on ottanut kantaa lähisuhdeväkivallan tuomitsemiseksi muiden rikosten tavoin.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka tekee kaikista vakavista perheväkivaltatapauksista yleisen syytteen alaisia. Tähän saakka uhri on voinut vakaalla tahdollaan estää syytteen nostamisen. Lakimuutos on osa suurempaa perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskevaa lakipakettia, joka tulee voimaan aikaisintaan syyskuussa ja viimeistään vuodenvaihteessa.