Poro oli monen kielellä keskiviikkona, kun ravintola-alan ammattilaiset kokoontuivat pohtimaan suomalaisia ruokatrendejä Helsingin messukeskukseen. Lähiruoka, kuten poro, kala tai kotimaiset marjat ja sienet, oli nostettu esille sekä Suomen parhaita ravintoloita valittaessa että Suomen ruokakulttuuriteko -palkintoa myönnettäessä.
Ruokakulttuuriteosta palkittiin Eeropekka Rislakin, Jari Etelälahden ja Aki Arjolan vetämä Eat & Joy -konsepti. Siihen kuuluu lähiruoan arvostuksen lisääminen julkisuudessa ja sen saattaminen ravintoloiden pöytiin. Kuluttajille asti pientuottajien tuotteita on tuotu Helsingin keskustaan perustetulla Eat & Joy Maatilatorilla.
Lisäksi Eat & Joy on hankkinut suomalaisille raaka-aineille kunniaa ikään kuin takaoven kautta. Koska kotimaisille pientuottajille ei ole omasta maasta aina arvostusta löytynyt, Rislakki, Etelälahti ja Arjola alkoivat järjestää ulkomaisille ruokatoimittajille mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen ravintola- ja raaka-ainetarjontaan. Eat & Joyn puitteissa Suomessa ovat vierailleet ainakin The New York Times, Wall Street Journal ja Die Zeit.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Tero Kallio arvioi, että Eat & Joyn Suomeen tuomat sadat toimittajat ovat juttuineen tuoneet suomalaiselle ruokakulttuurille ilmaista mainosta kymmenien miljoonien eurojen edestä. -Muutama vuosi sitten en olisi itsekään uskonut, että ulkomainen lehdistö arvostaa täkäläisten pientuottajien raaka-aineet maailman huipulle asti, Aki Arjola sanoi.
Hänen mukaansa meillä ei oikein ymmärretä, että Suomi on maailman pohjoisin täysin viljelty maa. -Imago on jo olemassa: meillä on puhdasta riistaa, marjoja, sieniä ja järvikaloja. Nyt tarvitaan lainsäädäntö ja kulttuuri tukemaan paikallista tuotantoa.
Ruokateollisuus keskittynyttä
Messuilla puhunut tanskalainen keittiömestari Claus Meyer piti hyvinkin mahdollisena, että Suomi nousee maailman kärkeen myös ruokaturismin kohdemaana.
Kaikkeen sisältyy kuitenkin aina mutta. Meyerin mielestä myös Suomessa ravintola-alan ja esimerkiksi tutkijoiden ja kuluttajien pitäisi ryhtyä yhteistyöhön. Hän kertoi, että Tanskassa on aloitettu mittava tutkimushanke, joka tähtää liikalihavuuden kampittamiseen terveellisen ja maistuvan pohjoismaisen ruoan avulla. Suomesta vastaavanlaiset aloitteet vielä puuttuvat.
Myös Arjola näkee lähiruoan tiellä esteitä. Esimerkiksi kauppahallimyyjien määrä on romahtanut 5?000:sta noin 1?000:een muutaman viime vuoden aikana ja pienteurastamojen määrä on kuihtunut käytännössä olemattomiin.
Ruoan tuotanto, maahantuonti ja jakelu on erittäin keskittynyttä. Käytännössä kaikkea suomalaista ruokaa hallitsee kourallinen jättiläisyrityksiä, jotka tarjoavat kaupoissaan samojen tuottajien samoja elintarvikkeita. Sen vuoksi pienten tuottajien on vaikea toimia. -Lisäksi yhden tai kahden ihmisen pientilalla on samat hallinnolliset vaatimukset kuin valtavilla tuotantolaitoksilla, vaikka vain isoilla on varaa palkata hallintoon erikoistunutta henkilöstöä, Arjola kertoi.