Öljyn ja sähkön hinnan nousu ja ympäristöasiat saavat monet suunnittelemaan lämmityksen muuttamista puupelletille. Parhaimmillaan pelletit ovat lähilämpöä, jota ei tarvitse kuljettaa rekoilla pitkiä matkoja, mutta pellettilämmitys vaatii myös vaivannäköä.
Nyt puupelletin hinta on puolet lämmitysöljyn ja noin neljäsosa lämmityssähkön hinnasta. Pelletin hinnannousua pelätään. Kuhmossa uuden pellettiyrityksen perustaneen Mikko Heikkisen mielestä hinta pysyy kurissa, kun kilpailua tulee eikä mikään yhtiö voi pitää hintamonopolia.
Heikkisen M-Pelletti puristaa pellettejä viereisen AA-puun kutterinpurusta. Aiemmin purua ajettiin rekoilla lämpölaitoksiin ja Vapon pellettitehtaalle, nyt se tulee kadun yli putkessa Heikkisen vasaramyllyyn ja pellettipuristimeen. Kuutioon pellettiä menee seitsemän kuutiota purua, joten rekkaralli vähenee, kun pelletti tehdään höyläämön vieressä.
Pientalon papanat hetkessä
Kuivaa raaka-ainetta riittää yhdelle puristimelle, mutta laajennusvaraa Heikkisellä on. Jo nyt Heikkisen pellettiä riittäisi koko Kainuun tarpeisiin. Yhden omakotitalon vuoden lämmityspapanat syntyvät parissa tunnissa. Tietysti Mikko Heikkinen toivoo, että pellettijärjestelmät yleistyisivät.
Vaihto pellettiin on paikallaan silloin, kun öljykattila tai -säiliö vaativat uusintaa. Suorasähköllä kalliisti lämmittävien vaihtoehto on pellettitakka. Ruotsissa ne ovat jo yleisiä, mutta Suomessa harvinaisia. Jos leivinuuni lämpiää ostopuulla tai jos polttopuusavotta tulee iän myötä hankalaksi, voi termostaatilla varustettu pellettitakka olla vaivaton vaihtoehto.
"Ei tarvitse huolehtia savupelleistä eikä häkävaaraa ole. Kevythormi riittää. Olen tilannut itselleni", Mikko Heikkinen mainostaa.
Pellettitakkoja varten Heikkinen pakkaa pellettejä 16 kilon pusseihin. 4 euron pellettipusseja haetaan pellettitalouksiin koemielessä. Eri laitteet vaativat erilaisia pellettejä. Esimerkiksi jotkut polttimet hylkivät hyvin kovia pellettejä, ne eivät pala loppuun vaan putkahtavat kokonaisina läpi.
Kuhmossa on kahteen rakenteilla olevaan omakotitaloon tulossa pellettilämmitys. Tarvitaan pellettikattila, -poltin ja -varasto. Helpoin on automaattinen siilo, johon pelletti tuodaan imuautolla kerran vuodessa. Rakennustaitoinen pystyy näpräämään pellettisäiliön itse kakkosnelosesta ja filmivanerista.
Pellettikattilaa on huollettava noin kerran kuussa, eli pellettilämmitys on töisevämpää kuin öljy- tai suorasähkölämmitys. Puulämmitykseen verrattuna pellettilämmitys on vaivatonta. Viidensadan kilon pellettisäkki vastaa traktorikuormaa polttopuuta.
Kotimaista raaka-ainetta riittää. Pellettiä voi tehdä myös metsähakkeesta, mutta sen laatu ei tyydytä. Märän sahanpurun kuivattaminen pelletöintiä varten ei kannata ainakaan vielä. Märkääkin purua voi pelletöidä, mutta siitä tehty pelletti vaatisi kuivaamisen esimerkiksi aumassa.
Öljyn ja dieselin hinnan noustessa loppuu märän purun ajaminen toiselle puolelle maata lastulevytehtaisiin ja lämpölaitoksiin. Esimerkiksi Kuhmo Oy:n saha aikoo kuivata purun lämpölaitoksensa hukkalämmössä.
Pellettiautoa ei ole vielä keksitty, mutta kun pellettilämpö osataan muuttaa pyöriväksi energiaksi, Mikko Heikkinen perustaa pellettihuoltoaseman.
"Nyt vihreällä ajamisesta ollaan valmiita maksamaan lisää. Vihreällä lämmittämisellä jopa säästää."
