Lä­hi­hoi­ta­jis­ta ja sii­voo­jis­ta on jo pulaa – "Kun ihmiset työl­lis­ty­vät pa­rem­min, täl­lai­seen keik­ka­työ­hön ei ole niin paljon tar­vet­ta"

Elina Kolkka on jo kirjoittanut ylioppilaaksi ja valmistuu kaksoistutkinnosta tämän vuoden puolella lähihoitajaksi.

Kuva: Pekka Peura

Kunnille myös lyhytaikaisia sijaisuuksia tuottavalla Monetra Oulu Oy:llä on pulaa erityisesti lähihoitajista ja siivoojista.

Oulun kaupunki sekä Hailuodon, Kempeleen ja Limingan kunnat ilmoittivat sijaisrekisteriin kuluvan vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 4 300 sijaistarvetta, joista Monetra pystyi toteuttamaan 63 prosenttia.

Palvelujohtaja Jussi Kauppi kertoo, että esimerkiksi kehitysvammaisten palveluasumisessa täyttö on käytännössä sata prosenttia, kun vastaavasti kotihoidossa täyttö menee alle 50 prosentin. Lähes kaikissa kolmessa poolissa on jokaisessa useita satoja ihmisiä, mutta kysyntää sijaisista on eniten sosiaali- ja terveysalan sekä ateria- ja puhtauspalveluissa.

Syyksi Kauppi näkee sen, että nyt on työntekijän markkinat eli työpaikkoja on tarjolla paljon ja tekijöitä on vähän.

– Meidän näkökulmasta se tiivistyy siihen, että kun ihmiset työllistyvät paremmin, tällaiseen keikkatyöhön ei ole niin paljon tarvetta.

Palveluohjaaja Tiiu Tähtinen Kempeleen kunnasta muistuttaa, että työmarkkinoilla on ylipäätään huono tilanne saada lähihoitajia.

– Sijaisuuksia tekevät saavat itse päättää, milloin tekevät töitä ja milloin eivät, Tähtinen miettii.

Sijaisia on Kaupin mukaan vaikea saada etäämmällä sijaitseviin kohteisiin, joihin liikkumiseen tarvitaan omaa autoa. Esimerkiksi sijaisuuksiin Oulunsalossa ei välttämättä saa niin hyvin sijaisia kuin kaupungin keskustan kohteisiin.

Kotihoidossa kyse voi olla myös siitä, että yksintyöskentely tai hyvin aikataulutettu työ ei välttämättä houkuttele. Myös se, kuinka nopeasti sijainen tarvitaan, vaikuttaa usein saatavuuteen.

– Viikon päästä viikonlopulle on usein helpompi löytää sijainen kuin silloin, jos sijainen tarvitaan jo tänään iltavuoroon tai huomenna aamuvuoroon, Kauppi sanoo.

Ja jos sijainen osoittautuu hyväksi työntekijäksi, voi kohteessa avautua pidempikin sijaisuus.

Monetra käy säännöllisesti erityisesti Oulun seudun sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa esittäytymässä, kertomassa ja markkinoimassa työtehtäviä.

Sijaisuudet vaihtelevat yhdestä työvuorosta kahteen viikkoon. Jos kysymys on pidemmästä sijaisuudesta, kunnat järjestävät ne itse.

Käytännössä sijaisrekrytointi toimii siten, että esimiehet kunnista ilmoittavat Monetralle järjestelmän kautta tarvitsevansa sijaisen. Monetra laittaa sijaisuuden hakuun järjestelmän kautta, jolloin nopein etukäteen rekisteriin haastateltu ja hyväksytty sijaiskandidaatti kiinnittää itsensä sijaisuuteen.

Rekrytointipalvelujen sijaisvälittäjät huolehtivat siitä, että sijaisuuteen löytyy tekijä. He myös valmistelevat työsopimuksen siten, että tilaajan ei tarvitse kuin tulostaa, hyväksyä ja allekirjoittaa sijaisen kanssa sopimus.

– Suurin hyöty on se, että Monetra hoitaa hallinnon ja käytännön puolta, jolloin esimieheltä säästyy aikaa muuhun hallintoon ja lähiesimiestyöhön. Se nopeuttaa huomattavasti prosessia, henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki Kempeleen kunnasta kertoo.

Kempele aloitti sijaisrekrytoinnin vuodenvaihteessa terveyspalveluissa ja ikääntyneiden palveluissa. Hyvien kokemusten perusteella sitä laajennetaan ateria- ja puhtauspalveluihin sekä valmisteltu käyttöön ottamista vuoden alusta lähtien varhaiskasvatukseen.

Kun vakinaisista tehtävistä on ollut kyse, hakijamäärät ovat kaikilla sektoreilla olleet hyvät, mutta lyhytaikaisiin tehtäviin on jostain syystä ollut vaikea löytää sijaisia.

– Haluamme Monetran kautta laajentaa tätä sijaispoolia ja sitä kautta saada enemmän sijaisia.

Sijaisuudet sopivat hyvin lähihoitajaopiskelijalle

Lähihoitajaksi vuoden lopulla valmistuva Elina Kolkka on tehnyt lähihoitajan sijaisuuksia niin Oulun kaupungin hoivalaitoksissa kuin Kempeleen kunnan kotihoidossakin. Ja suunnitelmissa on tehdä pidempiä sijaisuuksia.

– Tykkään tästä työstä todella paljon ja koen tämän omaksi ammatikseni. Kuntarekryn kautta on näin mahdollista parantaa omaa työllisyyttä jopa opiskelijana.

Monetran sijaisrekisterissä on Kolkan mukaan aina vuoroja auki. Kesällä ja varsinkin lomien aikoina, etenkin jouluna, vuoroja on enemmän auki. Kolkan mielestä on suhteellista, onko työtä riittävästi.

– Opiskelijalle se sopii, kun itse pystyy vaikuttamaan työaikoihin ja -päiviin, Kolkka sanoo.

Kolkan mukaan sijaisuuksista on hyötyä varsinaisten työtehtävien hoidossa.

– Sijaisuudet helpottavat opinnoissa, kun opiskelun aikana saa käytännön kokemusta. Koulussa käydään teoriaa läpi, mutta työtä oppii itse tekemällä kentällä töitä. Tietotaito kasvaa.

Kuntarekryn sivulla julkaistaan päivä ja kellonaika sekä kohde, mihin hoitajaa haetaan, mitä tehtävässä vaaditaan.

Kaksoistutkintoa suorittava Kolkka on jo aiemmin kirjoittanut ylioppilaaksi.

Lähihoitajan paikan hän on jo löytänyt Etelä-Suomesta.