Lähi-idän epävakaus lisääntyi viime viikonloppuna äkisti, kun Saudi-Arabiasta tuli tieto, että se oli teloittanut merkittävän islamilaisen hengellisen johtajan Nimr al-Nimrin. Tämä kuului Saudi-Arabian uskonnolliseen vähemmistöön, shiiamuslimeihin.
Al-Nimr sekä muut 46 teloitettua edustivat Saudi-Arabian johdon silmissä uhkaa vakaudelle. Reaktio surmiin oli raivokas etenkin shiiaenemmistöisessä Iranissa. Shiiat lähtivät kaduille myös esimerkiksi Saudi-Arabian naapurissa Bahrainissa sekä Irakissa.
Saudien suhteet etenkin Iraniin ovat nyt räjähdyspisteessä. Väkijoukon yritys tunkeutua Saudi-Arabian suurlähetystöön Teheranissa sai sen vetämään diplomaattinsa kotiin. Samalla tavalla Iranista ovat poistuneet Bahrain, Sudan ja Kuwait. Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei uhosi saudiarabialaisten poliitikkojen vielä kokevan ”jumalallisen koston”.
Alueen kahden voimavaltion suhteet ovat nyt huonommassa jamassa kuin aikoihin. Pinnalta katsoen kriisissä on kyse islamin kahden suuntauksen mittelöstä, mutta paljon enemmän meneillään on taistelu alueellisesta johtajuudesta.
Lähi-idän sunnivaltiot ovat pitäneet Irania epävakauden luojana, kun se tukee muiden maiden shiiavähemmistöjä. Lähes 80 miljoonan asukkaan Iran ja 30 miljoonan asukkaan Saudi-Arabia ovat olleet vastakkaisilla puolilla Syyrian sodan ohella myös Irakissa, Jemenissä, Bahrainissa ja Libanonissa.
Alueellisen kamppailun lisäksi tapahtuneen taustoja voi löytää Saudi-Arabian sisältä. Sen itäosissa – joka on myös maan tärkein öljyalue – enemmistönä olevat, syrjityt shiiat hautovat separatistisia unelmia.
Äärivanhoillista uskonnollista oppia vartioivalla kuningasperheellä on ongelmia kuitenkin myös radikaalisunnien kanssa. Joukkoteloituksessa hengiltä otetuista 47 henkilöstä ylivoimainen enemmistö oli sunneja, jotka ilmeisesti olivat kallellaan al-Qaidan suuntaan.
Keskeinen kysymys on nyt, voiko kriisi kärjistyä Iranin ja Saudi-Ara-bian tai useammankin maan sodaksi. Tämä ei juuri nyt näytä todennäköisimmältä vaihtoehdolta, mutta ei ole myöskään poissuljettu mahdollisuus. Tapahtumat voivat edetä sotilaallisen yhteenoton asteelle myös poliittisten johtajien tahdosta huolimatta, vaikkapa ääriryhmien attentaattien seurauksena.
Yksi näkemys on nyt, että kumpikin maa hyötyy tilanteen kärjistymisestä. Saudi-Arabia on ollut huolissaan Yhdysvaltain ja Iranin kohentuneista suhteista. Nyt saudijohto pystyy pakottamaan Yhdysvallat puolen valintaan.
Yhdysvaltain valinta on silloin vanha liittolainen Saudi-Arabia eikä arvaamaton Iran. Yhdysvaltain johdosta ei toistaiseksi olekaan kuultu moitteita raakalaismaisista teloituksista. Iran taas vahvistaa asemaansa shiiojen puolustajana.
Alueen kahden suuren valtion uhittelun yksi kielteinen seuraus on se, että Syyrian rauhanneuvottelujen näkymät ovat nyt heikommat kuin hetki sitten. Jos taistelut Syyriassa jatkuvat, jatkuu myös alueen ihmisten pako kohti Eurooppaa.
Pääkirjoitus