Suomen talouskasvu tarvitsee kipeästi vahvistuvaa vientiä. Siksi hallitus myllää vienninedistämisorganisaatiot uusiksi ja tekee suurlähettiläistä Suomen viennin ykköstykkejä. Näin voi tiivistää hallituksen strategiaistunnon päätökset, joita elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) esittelivät tiistaina.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro yhdistetään työnimellä Business Finland kulkevaksi toimijaksi. Business Finland on osa viime syksynä alkanutta Team Finlandin uudistusta.
Saman katon alle kootaan kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Yksinkertaistaen: rahoitusta saavien yritysten tuotteet saatellaan markkinoille ja asiakkaille yhtenäisellä palveluketjulla.
Toteutuessaan Business Finlandista tulee kansainvälisestikin merkittävä tekijä, jonka palveluksessa on 600 asiantuntijaa ja lähes 40 toimipistettä maailmalla. Business Finlandin on määrä aloittaa ensi vuoden alussa, ja sen toiminnot on tarkoitus niveltää osaksi uusien maakuntien elinkeinopalveluja.
Mallin pohjana ovat OECD:n suositukset tiivistää innovaatioita ja vientiä sekä pyrkimys saada pk-yritykset kansainvälisille markkinoille. Vienti on yhä pitkälti suuryritysten varassa. Pk-sektorin osuus ulkomaanviennistä on kasvanut, mutta jää edelleen kauas Ruotsin ja Tanskan luvuista.
Konkreettinen tavoite on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Pk-yritysten viennin kasvu olisi tervetullut ilmiö, joka lisäisi työpaikkoja ja monipuolistaisi viennin rakennetta.
Suomessa on paljon innovaatiopotentiaalia. Härpäkkeistä ja tuotteistuksista on kuitenkin hyötyä vain, jos ne ovat markkinoilla haluttuja tavaroita ja palveluja.
Vienninedistämistä on tehty vuosien varrella monella tavalla. Myönteistä on, että oppia otetaan toimivista malleista ja uskottavista suosituksista.
Business Finlandin toteutus ei ehkä silti suju niin mutkattomasti kuin ministerit antoivat ymmärtää. Valtio voi tietyssä määrin rahoittaa innovaatioita, silottaa ja tukea vientiponnistuksia. Viime kädessä onnistumiset ovat kiinni yrityksistä itsestään. Kaikki yritykset eivät edes tarvitse näitä palveluja, sillä ne ovat etsineet ja löytäneet vientimarkkinansa itse.
Uudistuksen pitää olla toimiva ja aito parannus nykytilaan. Ministereiden esittelemää ratkaisua on arvosteltu keinotekoiseksi, koska teknologiprosessin hallinta on aivan eri asia kuin kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaaminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman hankkeen ulottaminen ulkoministeriön tontille voi aiheuttaa kipuilua. Ulkomaanedustustojen päälliköiden tehtävien ja myös vaatimusten muutos voi aiheuttaa kitkaa, kun lähetystöjä muokataan kaupallisten edustustojen suuntaan.
Malli osoittaa toimivuutensa vasta sitten kun suomalainen vienti juhlii uusia menestystarinoita.