Oikeusministeriön mukaan lähestymiskieltolaki ei ole alun perin tarkoitettu yrityksiä varten. Yritykset eivät voi suojautua sillä häiritseviä asiakkaita vastaan.
Päivittäistavarakaupan yhdistys ja Suomen Kaupan Liitto haluavat kaupoille oikeuden hakea lähestymiskiellon häirikköasiakkaita vastaan. Yrityslähestymiskielto olisi myymäläkohtainen.
- Lähestymiskieltolaki on aikanaan tehty perheväkivaltaa vastaan. Sillä halutaan ehkäistä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vakavaa häirintää, sanoo lähestymiskieltolakia valmistellut lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa oikeusministeriöstä.
Välimaan mukaan häirintää kokevat myyjät tai kauppiaat voivat hakea laajennettua lähestymiskieltoa, joka kieltää häiritsijää paitsi ottamasta yhteyttä myös oleskelemasta tietyllä alueella, kuten työpaikalla tai sen läheisyydessä.
- Silloin tämä häiritsijä ei saa tulla kauppaan tai sen läheisyyteen lähestymiskiellon voimassaoloaikana, vaikka kyseinen myyjä tai kauppias ei siellä joka päivä olisikaan paikalla, toteaa Välimaa.
Yksittäiset myyjät eivät uskalla hakea lähestymiskieltoa häirikköasiakasta vastaan. Suomen Kaupan Liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtajan Antti-Pekka Kuusiluoman mukaan vain muutama nainen on hakenut lähestymiskieltoa asiakasta vastaan.
Kauppias ei voi hakea lähestymiskieltoa häirintää kokeneen myyjän puolesta. Sen sijaan esimerkiksi poliisi tai sosiaaliviranomainen voi hakemuksen tehdä, jos itsensä uhatuksi tunteva ei uskalla hakemusta tehdä.
Ei sovellu omaisuuden
suojaamiseen
Kaupan etujärjestöt haluaisivat yrityslähestymiskiellon myös niille asiakkaille, jotka ovat toistuvasti syyllistyneet näpistyksiin tai varkauksiin myymälässä.
Välimaan mukaan lakia ei ole tarkoitettu omaisuuden suojaamiseen. Lähestymiskiellolla suojataan henkilön henkeä, terveyttä, vapautta ja rauhaa.
- Mikseivät kaupat voisi lisätä valvontaa tai antaa häirikköasiakkaille porttikiellon kauppaan? Näpistely kaupoista ei varmasti lopu lähestymiskieltojen avulla. Näpistys ja varkaus on jo nyt rangaistava teko.
Vuosien varrella moni taho on halunnut hakea lähestymiskieltoa. Välimaa muistaa tapauksen, jossa eräs koulu halusi hakea lähestymiskiellon häiritsevästi käyttäytyvää oppilastaan vastaan.
- Monenlaisia toiveita ja suuria odotuksia on, että tällä systeemillä saataisiin maailma kerralla kuntoon. Meille ei ole vielä tullut varsinaista ehdotusta muuttaa lakia. Kun sellainen tulee, niin totta kai asiaa harkitaan niiden perusteiden valossa, mitä esitetään, sanoo Välimaa.
Lähestymiskieltolaki tuli voimaan vuonna 1999.
