Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee rauhansa uhatuksi tai häirityksi.
Syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla.
Kieltoa haetaan poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä.
Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.
Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai vastaavan oleskelupaikan läheisyydessä.
Viime vuodesta lähtien lähestymiskielto on voitu määrätä samassa taloudessa asuvien välille. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Seuraaminen ja tarkkailu ovat myös kielletty. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.
Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Perheen sisäinen lähestymiskielto on voimassa enintään kolme kuukautta, jonka jälkeen se voidaan uusia.