Nimettömiä kirjeitä, ahdistelevia puheluita ja sähköposteja, uhkailua, väkivaltaa. Lähestymiskieltoa haetaan, kun oma rauha on viety ja turvallisuus tuntuu uhatulta.
Vuonna 2005 Oulussa jätettiin 192 lähestymiskieltohakemusta. Tarkkaa tilastoa hyväksytyistä hakemuksista ei ole olemassa, mutta vuosittain noin kolme neljäsosaa hakemuksista hyväksytään, kertoo Oulun käräjäoikeuden tuomari Mika-Pekka Sarkkinen.
Kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä lähestymiskieltohakemuksia saapui Oulun käräjäoikeuteen 88. Sarkkisen mukaan määrä vaikuttaa pysyneen viime vuoteen verrattuna suurin piirtein samana.
"Vuoden loppupuoliskolla hakemuksia tuntuu tulevan runsaammin. Keväällä hakemusten suhteen on selvää vilkkautta, samoin kesäkauden jälkeen. Aika usein heti tammikuun alussa on myös vilkasta."
Vuoden kierto heijastuu hakemusten saapumiseen. "Ehkä lomakaudet vaikuttavat asiaan. Ihmiset ovat silloin enemmän toistensa kanssa tekemisissä", Sarkkinen arvelee.
Väkivaltainen suhde ja aikamiespojat
Sarkkisen mukaan hakemusten taustalta löytyy yleensä joko päättynyt parisuhde tai yksipuolinen ihastuminen.
"Yleisiä ovat päättyneen parisuhteen jälkeiset tilanteet, kun toinen osapuoli ei usko, että suhde on ohi", Sarkkinen sanoo.
Tammikuusta 2005 lähtien on lähestymiskieltoa voinut hakea myös saman perheen jäsenelle.
"Väkivaltaisessa parisuhteessa perheen sisäinen lähestymiskielto voi auttaa. Lähestymiskiellolla voidaan katkaista kaikkein akuutein kierre hetkeksi, ja molemmat osapuolet saavat miettimistauon", Sarkkinen toteaa.
Toinen ryhmä, jolle haetaan sisäisiä lähestymiskieltoja, ovat Sarkkisen mukaan alkoholisoituneet, vanhempiensa nurkkiin asumaan jääneet aikamiespojat.
Perinteisesti väkivaltaa kohdannut henkilö on joutunut pakkaamaan laukkunsa ja jättämään kotiinsa. Perheen sisäisellä lähestymiskielloilla on pystytty muuttamaan tilannetta. "Syyllinen on ennen saanut jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja toinen osapuoli on joutunut turvautumaan esimerkiksi ensi- ja turvakodin apuun", Sarkkinen muistuttaa.
Merkittävä osa jo jätetyistä hakemuksista perutaan, ennen kuin hakemus etenee käsittelyyn. "Kysymys on usein ylireagoinnista jonkin tietyn tapauksen jälkeen, ja asia sovitaan ilman käsittelyä." Perheen ulkopuolisissakin häirintätapauksissa ahdistelija on yleensä uhrilleen jollain tavalla tuttu.
Kynnys kiellon hakemiseen suuri
Jopa 95 prosenttia lähestymiskiellon hakijoista on naisia, kertoo Sarkkinen. Jos hakija on mies, hakee hän yleensä lähestymiskieltoa toiselle miehelle. Yksi hakija voi myös hakemuksellaan pyytää suojelua suuremmalle yksikölle, esimerkiksi kokonaiselle perheelle. Perheen sisäisiä lähestymiskieltoja on tänä vuonna haettu Oulun käräjäoikeudesta viisi kertaa. Viime vuonna vastaavia haettiin 12 kertaa.
Sarkkinen ei ole yllättynyt hakemusten verraten pienestä määrästä.
"Perheen sisäinen lähestymiskielto on vielä suhteellisen uusi asia. Kynnys sellaisen hakemiseen on suuri. En silti jaksa uskoa, etteikö sille olisi tarvetta."
Sisäinen lähestymiskielto kestää kolme kuukautta. Mitä tapahtuu, kun kolme kuukautta on kulunut? Saako kieltoon määrätty palata perheensä luokse?
"Hakijan täytyy itse laittaa jatkohakemus vireille", Sarkkinen sanoo. Muussa tapauksessa viranomaiset eivät seuraa lähestymiskieltoajan umpeutumisen jälkeisiä tapahtumia.
Lähestymiskiellon rikkojaa rangaistaan sakoilla ja enintään vuoden vankeudella.
Osallistu keskusteluun Juttutuvassa.