Oulu
Jos kunta-alan asiantuntijoiden arviot toteutuvat, vähenee kuntien määrä lähes sadalla vuoteen 2007 mennessä. Saman arvion mukaan vuoteen 2017 mennessä olisi kuntien määrä pudonnut kolmeen sataan. Kuntia on nyt 446.
Tiedot ilmenevät torstaina julkistetusta Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton tekemästä tutkimuksesta Kuntarakenne muutoksessa? Siinä haastateltiin kuntien luottamushenkilöitä, kuntajohtajia, kunta-alan asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia.
"Ei tämä varmaan toteudu näin laajana muutamassa vuodessa. Tämä tuo kuitenkin selvästi esille, että tarvetta liitoksiin on", sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tutkija Elina Laamanen Suomen kuntaliitosta.
Jotta esitetty tavoite voisi toteutua, pitäisi lähimmän parin vuoden sisällä käynnistyä lähes 50 liitoshanketta. Nyt on kuitenkin käynnissä vain kolmekymmentä eriasteista kuntaliitosselvitystä, joista vain yksitoista on virallista valtuustojen aloitteesta tehtävää.
Tehokkuutta
tarvitaan lisää
Kolme neljästä haastatellusta asiantuntijasta pitää kuntien määrän reipasta vähennystä toivottavana ja myös todennäköisenä.
Vajaa neljäsosa heistä puolestaan pitää suuntaa toivottavana, mutta ei usko, että se toteutuu. Heidän mielestään se voi toteutua vain pakkoliitoksilla tai nykyistä suuremmilla porkkanoilla, liittymisavustuksilla.
Liitoksilla halutaan selvityksen mukaan turvata ennen kaikkea hyvinvointipalveluja, eritoten terveyspalveluja.
Asiantuntijat arvioivat, että liitostarvetta kasvattaa eniten se, että kuntien palvelujen kokonaisvastuu lisääntyy, muuttoliike kiihtyy sekä kuntien on vahvistettava elinkeinopolitiikkaa ja alueiden kilpailukykyä. Sen nähdään lisäävän myös oikeudenmukaisuutta, koska se turvaa palveluja.
Yhdistyminen leikkaisi ennen kaikkea pieniä kuntia. Alle 10 000 asukkaan kuntia olisi vuoteen 2007 mennessä selvästi nykyistä vähemmän.
Valtaosa vastaajista piti tavoiteltavana palvelukuntaa, jossa kunta vastaisi itse julkisten palvelujen tuottamisesta. Se edellyttäisi palveluiden lisärahoitusta tai kuntien reipasta vähentämistä.
Myös verkostokunta oli lähes yhtä tavoiteltava tulevaisuudenkuva. Se korostaa palvelujen tuottamisessa erilaisia sopimus- ja yhteistyömalleja.
Selvästi vähiten sai kannatusta identiteettikunta, joka korostaa kunnan asemaa ihmisten paikallisina yhteisöinä.
Kuntaliitokset
vain yksi tie
Kuntaliitokset eivät yksin ratkaise kuntien ongelmia.
Etenkin lähivuosina arvioidaan kuntien yhteistyöllä olevan suurempi merkitys kuin kuntaliitoksilla.
Pitkällä tähtäimellä kuitenkin kuntaliitosten merkitys vahvistuu. Niinpä vuonna 2017 mennessä kuntaliitokset ja kuntayhteistyö arvioidaan yhtä tärkeiksi vaihtoehdoiksi.
Ennen kaikkea yhteistyön merkitys korostuu elinkeinopolitiikassa.
Myös peruspalvelujen, kuten vaikkapa terveydenhoitopalvelujen tuottamisessa on laajoja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Tulevaisuudessa nähdään mahdollisuuksia antavan myös verkostoitumisen, jossa kunta toimii yhdessä muiden kuntien, vapaaehtoissektorin, yritysten ja valtion kanssa.
Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne korostaa kuntaliitosten rinnalla kuntien yhteistyötä.
Hän pitää erityisen hyvinä seutukokeiluja, mutta varoittaa, ettei sillä luoda uutta raskasta hallintoa kunnan ja maakunnan väliin.
Parjanne vaatii, että kuntaliitoksia on tuettava erilaisten kehittämisprojektien avulla sekä yhdistymis-, investointi- ja kehittämisavustuksia pitää lisätä.