Urheiluseuroilla on entistä tärkeämpi rooli lasten ja nuorten liikuttamisessa: lähes puolet 3--18 -vuotiaista on mukana seurojen toiminnassa. Neljäs kansallinen liikuntatutkimus osoittaa, että tästä ikäluokasta 91 prosenttia ilmoittaa harrastavansa urheilua ja liikuntaa. Kymmenessä vuodessa kasvua on tapahtunut 15 prosenttiyksikköä.
Suomalaisia lapsia ja nuoria eniten liikuttavia lajeja ovat jalkapallo, pyöräily, hiihto, uinti ja juoksulenkkeily. Pojilla jalkapallo on ylivoimaisessa johdossa, mutta myös tytöt ovat siirtymässä perusliikunnasta kohti joukkuelajeja. Tyttöjen omia lajeja ovat vanhastaan voimistelu, tanssi, taitoluistelu ja ratsastus.
-- Lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa useimmiten omatoimisesti kavereiden kanssa (54 %), mutta urheiluseurojen toimintaan osallistuu 42 prosenttia (pojat 45 %, tytöt 38 %) eli yhteensä 417 000 lasta ja nuorta. Tytöt ovat menneet enemmän eteenpäin vasta 2000-luvulla. Seuroissa urheilevien suhteellinen osuus kaikista on noussut, ja puolet harrastaa vähintään kahta lajia, toteaa johtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupilta.
Alueelliset erot ovat erittäin suuria. Uudellamaalla joka toinen lapsi tai nuori on mukana urheiluseuran toiminnassa, mutta Pohjois-Suomessa vain joka kolmas. Kaikkein aktiivisimpia ovat pääkaupunkiseudun 11--12 -vuotiaat pojat, joista seuroissa urheilee kaksi kolmesta.
-- Lasten ja nuorten osallistuminen urheiluseuran toimintaan on kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta lähtien. Viimeisen 10 vuoden aikana urheiluseuratoimintaan on tullut vuositasolla 65 000 harrastajaa lisää, vaikka samaan aikaan nämä ikäluokat ovat pienentyneet yhteensä 40 000:lla, kertoi kehitysjohtaja Pasi Mäenpää Nuoresta Suomesta.
250 000 haluaisi mukaan
Mäenpää arvioi tämän kehityksen olevan pitkälti lajiliittojen ja seurojen moniarvoisen toiminnan ansiota. Toisaalta 250 000 lasta ja nuorta urheiluseurojen ulkopuolelta haluaisi tulla mukaan toimintaan.
-- Kaikissa lajeissa ja seuroissa ei ole 3--6 -vuotiaille lapsille tarjolla laadukasta toimintaa. Tämän ikäluokan kiinnostuneita on 80 000 ja 7--18 -vuotiaita 170 000 eli yhteensä kaksi kolmasosaa haluaisi olla mukana urheiluseuratoiminnassa. Kiinnostus kohdistui eniten jalkapalloon, yleisurheiluun ja salibandyyn. Harjoituskertojen määrä 1--2 viikossa ei aina "kohdannut".
Mäenpää arveli ohjaajapulan olevan mahdollisesti edessä, jos näistä edes 100 000 todella tulisi seuroihin. Tällä hetkellä ohjaajia on 40 000 ja lisätarve olisi heti 10 000. Toisaalta Mäenpää kysyy, onko tarpeen, että aiempien 10- ja 9 -liikuntanumeron urheilijoiden ohessa myös 8-, 7- ja jopa 6-liikkujat ovat mukana seuroissa ja vastaa itse myöntävästi, että osassa seuroista harrastetoiminta on tärkeämpää, kun joissakin suunnataan kilpailumenestykseen.
Trendilajeista rullalautailu ei ole jatkanut nousuaan yleiseen suosioon ehkä vaikean motoriikan takia. Jääkiekko polkee paikoillaan hallien lisääntymisestä huolimatta suosituimpien lajien takana. Mäenpää arvelee syyksi muita korkeammat kustannukset. Positiivisista galluptuloksista huolimatta hän huomauttaa, että peruselämän vähentynyt fyysinen rasitus ja muiden harrastusten suuntautuminen kaukosäätimen ja tietokoneiden käyttöön eivät takaa aktiivisuutta ja intensiteettiä treenaamisessa, eikä tätä puolta ei ole edes tutkittu. Määrissä hän kehaisee suomalaisten olevan lähellä maailmanennätystä, sillä vain Ruotsissa ja Norjassa ollaan samalla tasolla.
Opetusministeriössä eriarvoisuus huolenaiheena
Opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen on huolissaan arkiliikunnasta ja siitä, että 9-luokkalaisten taannoisessa tutkimuksessa yli puolet ei liikkunut terveellisesti. -- Pääkaupungin kannalta tulos oli parempi kuin maaseudun, jossa perinteisesti aiemmin liikuttiin luonnollisesti enemmän, Tolonen sanoi.
-- Alueellisten erojen kasvu on huolestuttava. Asiaan on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkua.
Tolonen toi isona haasteena esiin myös riittävän laajan koulutuksen ohjaajan arvokkaaseen työhön. Aiemmat kansalliset liikuntatutkimukset tehtiin 1995, 1997--98 ja 2001--2002. Tämä tutkimus tehtiin 11 kuukauden aikana 2005--2006 siten, että joka kuukausi haastateltiin 500 nuorta tai 3--11 -vuotiaan äitiä tai isää tasaisen kausivaihtelun takaamiseksi. Kaikkiaan haastateltiin siis 5 500 tähän osioon tutkimusta ja yhtä suuri määrä aikuisia (19--65 v.) kolmeen muuhun: kansallisen liikuntatutkimuksen tulokset kohteena aikuisliikunta julkistetaan 23. toukokuuta, vapaaehtoistyö 20. heinäkuuta. sekä huippu-urheilu 23. elokuuta.