Apua, hiiri näkyvissä!
Voisi ajatella, että lintujen valjastaminen olisi ollut se ensimmäinen ajatus lentämisestä haaveilun historiassa. Kuitenkin, vaikka Leonardo da Vinci oli kehitellyt pientä hiomista vaille käyttökelpoisia lentolaitteita jo 1400-luvulla, vuonna 1865 eräs amerikkalainen suoritti päässään pieniä laskutoimituksia: jos kotka kerran jaksaa kannatella vauvan painoa, kymmenen kotkaa voisi lennättää mukanaan aikuista ihmistä.
Pähkäilyn hedelmänä syntyi lentokone, jossa kotkat kiinnitettäisiin ontoista putkista tehtyyn pyöreään kehikkoon. Ihminen istuisi korissa sen keskellä ja ohjailisi lintuja putkien sisällä kulkevien köysien avulla: siipiä säätelemällä muutettaisiin lentokorkeutta, kauloja kääntelemällä taas lentosuuntaa.
Keksijä ajatteli oikeastaan kaikkea paitsi yhtä asiaa: miten hallita kotkien tahtoa? Mikä neuvoksi, kun kotkat keksivät yhtä aikaa pellolla vipeltävän herkkupalan?
Siivetönnä en voi lentää
Kun muut aikalaiset puuhastelivat 1860-luvulla mahdollisimman kevyiden lentolaitteiden kanssa, skotlantilainen Joseph Kaufmann päätti täräyttää pystyyn noin 2 400 kilon painoisen, höyryvoimalla toimivan lentokoneen. Hän oletti, että jättimäistä kimalaista muistuttava lennokki pysyisi ilmassa kahden kymmenen metrin mittaisen, ylös alas räpyttelevän siiven varassa. Vakaudesta pitäisi huolen pohjasta riippuva paino, ja lentoon päästäisiin ilmoihin singauttavan teleskooppijalan avulla.
Kone painoi monikymmenkertaisesti sen, minkä siivet olisivat voineet kantaa. Toisaalta siipien olisi pitänyt lyödä monta kertaa sekunnissa, ja olisi ne rakentanut mistä aineesta tahansa, ne olisivat murtuneet välittömästi. Koekappaleen siivet rusahtivatkin rikki heti kättelyssä, mutta siitä huolimatta Kaufmannin tiedetään uhonneen "yli maiden ja merien, säästä välittämättä" kulkevan koneen rakentamista. Tämän merkinnän jälkeen hänen rakkineensa onkin sitten tipahtanut historiankirjojen sivuilta.
Viis fysiikan laeista
Vuonna 1888 maailmaa ravisutteli keksintö nimeltä poljettava helikopteri, joka lienee kaikista aikojen saatossa kehitellyistä lentolaitteista yksinkertaisimpia. Se koostui suuresta roottorista, josta lähtevään runkoon oli kiinnitetty penkki ja polkimet.
Keksijä ei antanut masentavien tosiasioiden latistaa keksimisen intoa. Muutoin valopään mieltä olisi saattanut mustata esimerkiksi se, että jos roottorin saisikin yli-inhimillisillä lihasvoimilla pyörimään nousuun tarvittavalla vauhdilla, sillä lentävältä kysyttäisiin melkoisen vahvaa vatsaa ja ihmeellistä suuntavaistoa. Koska laitteessa on vain yksi roottori, lentäjä nimittäin linkoutuisi itse yhtä vauhdikkaasti vastakkaiseen suuntaan.
Kuin lentävä putkisänky
Amerikkalainen W. O. Ayres kehitteli vuonna 1885 lentolaitteen, joka mielikuvituksellisuudessaan hakee vertaistaan. Se on putkisänkymäinen kehikko, jonka keskellä lentäjä istuu polkupyörän satulassa. Paineilmalla toimivat turbiinit käyttävät neljää pystysuuntaan kiinnitettyä potkuria, ja niiden avulla laite pysyy Ayresin mielestä ilmassa. Lentäjän kaikki raajat on valjastettu työhön: jalat polkevat vauhtia nostaviin roottoreihin, vasen käsi säätelee ilman ulospääsyä ja oikea käsi käyttää vaakasuuntaan kiinnitettyä potkuria, jonka avulla liikutaan eteenpäin.
Laitteen lentävyyteen voi ottaa tuntumaa istumalla sänkyyn ja puhaltamalla hiustenkuivaajalla ilmaa vappuhyrrään.
Lasse Lehtisen yleisöluento "Siivetönnä en voi lentää" (ei kerro lentämisestä) Oulun kaupungin- kirjastossa 12.12 kello 18 alkaen.
17. joulukuuta tulee kuluneeksi 105 vuotta Wrightin veljesten lentokoneen ensilennosta ja 73 vuotta suositun kuljetuslentokoneen, Douglas DC-3:n, ensilennosta.
Lähteet: Adam Hart-Davis: Nero & Leimaus (Karisto 2000), gillonj.tripod.com/aerialsteammachine